Sähköinen tietojärjestelmä parantaa terveydenhuollon laatua

31.3.2010 12.13
Uutinen N5-54486

Kansliapäällikkö Kari Välimäki odottaa terveydenhuollon sähköiseltä tietojärjestelmältä paljon. Toteuduttuaan järjestelmä tukee perusterveydenhuollon vahvistamista ja hoitopaikan valinnanmahdollisuuksien lisäämistä. Se myös parantaa potilaiden oikeusturvaa, vähentää päällekkäisiä tutkimuksia ja parantaa hoidon seurantaa. "Parhaassa tapauksessa sähköisellä tietojärjestelmällä parannetaan hoidon laatua ja tuloksellisuutta ja samalla vähennetään kustannuksia", Välimäki arvioi.

"Meillä on hyvät edellytykset yhdistää korkeatasoinen terveydenhuollon palveluosaaminen ja tietoteknologian osaaminen. Suomesta voi tulla mallimaa terveydenhuollon sähköisen tietojärjestelmän käytössä", Välimäki sanoo.

Terveydenhuollon valtakunnallinen sähköinen asiakastietojärjestelmä koostuu potilastietoarkistosta, sähköisestä reseptistä ja potilaiden mahdollisuudesta katsoa omia terveystietojaan netin kautta. Järjestelmä kattaa julkisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä yksityisen sairaanhoidon. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa siirtymistä sähköiseen järjestelmään.

Tukea perusterveydenhuollolle

Meneillään olevan terveydenhuoltouudistuksen keskeinen tavoite on perusterveydenhuollon vahvistaminen. Sähköinen asiakastietojärjestelmä ja siihen liittyvät ratkaisut tuovat merkittäviä uusia välineitä tähän.

"Perusterveydenhuolto pystyy toimimaan koko hoitoprosessin omistajana, kun lääkäri saa käyttöönsä kaikki asiakasta koskevat tiedot ja voi neuvotella sähköisesti asiantuntijoiden kanssa."

"Hoidon turvallisuus paranee, kun lääkärillä on käytettävissä viimeisin tieto potilaan hoidosta ja hän tietää mitä on aiemmin tehty. Kun tähän vielä saadaan sähköinen hoidon seuranta ja neuvonpito asiakkaan kanssa, hoitomahdollisuudet paranevat entisestään."

Välimäen mukaan sähköisellä asiakasjärjestelmällä voidaan tukea myös terveyden edistämistä, kun ihmiset saavat omien tietojen katselumahdollisuuden avulla nykyistä enemmän tietoa terveydentilastaan ja voivat seurata omaa hoitoaan. Se motivoi terveellisiin elintapoihin.

"Päättäjät ja tutkijat saavat sähköisestä tietoarkistosta uudenlaista tietoa palveluiden ja hoidon kehittämiseksi. Tulevaisuuden näkymät ovat todella hyvät", Välimäki toteaa.

Valinnanvapaus laajenee ja tietoturva paranee

Terveydenhuoltouudistuksen yksi tavoite on lisätä potilaiden vapautta valita hoitopaikkansa. Sähköinen asiakastietojärjestelmä tukee myös tätä tavoitetta. Kun asiakas haluaa siirtyä toiseen hoitopaikkaan, siellä saadaan asiakkaan luvalla käyttöön hänen aiemmat hoitotietonsa. Ilman sähköistä tietojärjestelmää asiakkaan valinnanvapautta olisi vaikeampi toteuttaa.

Terveydenhuollon sähköisen tietojärjestelmän on epäilty vaarantavan potilaan tietoturvallisuutta. Välimäen mukaan nämä epäilyt ovat turhia. Tietoteknologia antaa hyvät mahdollisuudet hyvään tietoturvaan, ja tarkoituksena on luoda tietoturvan ja tietosuojan kannalta huippuluokan järjestelmä.

"Paperiarkistot ovat paljon haavoittuvampia, eikä tietojen katsomisesta jää niihin mitään jälkiä. Kukaan ei edes tiedä, mitä tietoja on käyty katsomassa ja missä tarkoituksessa."

Sähköisessä asiakastietojärjestelmässä jokaisesta katselu- ja käyttökerrasta jää tietoihin merkintä ja käyttäjällä pitää aina olla peruste, mihin hän tietoja käyttää. Lisäksi tietojen käyttöön pitää olla asiakaan lupa.

STM:ssä valmistellaan parhaillaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain muuttamista niin, että suostumuksen antaminen tietojen käyttöön ja tietojen käyttö tulevat joustavammiksi.

Hallinto ja hajanaiset järjestelmät hidastavat

Terveydenhuollon sähköistä asiakastietojärjestelmää on tehty lähes kymmenen vuotta. Mediassa on aika ajoin ihmetelty, miksi valmista ei ala tulla.

Kari Välimäen mukaan järjestelmän käyttöönottoa ovat hidastaneet terveydenhuollossa käytössä olevat erilaiset tietojärjestelmät, jotka eivät ole keskenään yhteensopivia. Toinen hidaste on ollut käynnissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus.

"Yhtenäistä tietojärjestelmää on vaikea rakentaa, kun hallinnon järjestelmä ei ole vakiintunut.  Tietohallintoa ei voi rakentaa erillään sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnosta. Pitää edes tietää, kuka on rekisterinpitäjä ja millä oikeuksilla."

"Saisimme hyvän järjestelmän nykyistä nopeammin, jos meillä ei olisi vanhoja järjestelmiä. Ne ovat olleet kalliita investointeja, ne toimivat vielä ja niitä halutaan käyttää. Kunnat ovat itsenäisiä päätöksentekijöitä, ei niitä voi määrätä ottamaan käyttöön tiettyjä tietojärjestelmiä", Välimäki huomauttaa.

Kela ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat selkeyttäneet asiakastietojärjestelmien reunaehtoja. Kuntien ja muiden toimijoiden tehtävänä on tietojärjestelmiä uusiessaan varmistaa, että ne ovat yhteensopivia alueellisesti ja valtakunnallisesti.  

Välimäen mukaan tietojärjestelmä pitää rakentaa niin, että se kattaa alueellisesti kaikki terveydenhuollon toimijat, ja liittää alueelliset järjestelmät Kelan ylläpitämään valtakunnalliseen järjestelmään.  Lisäksi järjestelmän käyttäjät on saatava mukaan rakentamaan sitä, nyt heidät on jätetty paljolti ulkopuolelle.

"Tähän asti sähköistä asiakastietojärjestelmää on tehty meillä kansainvälisesti verrattuna erittäin vähällä rahalla. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa rahoitusta tuskin voidaan paljon lisätä. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa sähköiseen asiakasjärjestelmään on käytetty miljardeja puntia, eikä vieläkään ole saatu toimivaa järjestelmää. Sielläkin on huomattu, että järjestelmää ei voi rakentaa keskitetysti, vaan se pitää rakentaa alueellisesti niin, että järjestelmä koetaan alueellisesti omaksi."

Merja Moilanen

Näkökulmat