Tilastoaineistot entistä avoimempaan käyttöön

13.8.2012 6.51
Uutinen N5-61019
Sosiaali- ja terveysalalla julkista tilastotietoa tuottaa moni toimija. Viime vuosina trendinä on ollut tarjota yhä monipuolisempia tilastotuotteita ja siten entistä tarkempaa tietoa julkisesti saataville. Tilastojen saavutettavuudessa onkin menty vauhdilla eteenpäin, toteavat ylitarkastaja Antti Alila ja neuvotteleva virkamies Sari Kauppinen.

Nyt pohditaan sitä, miten julkisen hallinnon raaka, käsittelemätön tietoaineisto, kuten Kansaneläkelaitoksen etuusrekisterit, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeentulorekisteri tai vaikkapa Kouluterveyskyselyn tutkimusaineisto, saataisiin laajemmin hyödynnettäväksi ja uudelleen käytettäväksi. Kyse on avoimesta datasta.

”Avoimuus tarkoittaa sitä, että tietoaineistot avataan kaikkien vapaasti käytettäviksi teknisesti käyttökelpoisessa muodossa”, Alila selventää.

Sosiaali- ja terveysalan tärkeimmät laitokset, esimerkiksi THL, Valvira ja Kela, pohtivatkin nyt yhdessä, miten niiden keräämiä raakamuodossa olevia aineistoja voitaisiin käyttää ja tarjota entistä paremmin.

”Kyse on tiedon jalostamisesta. Kun tietoaineisto annetaan vapaaseen käyttöön, niin joku keksii, että sillä voidaan tehdä jotain aivan erilaista. Näin syntyy uutta tietoa”, Kauppinen toteaa.

Tietoaineistojen julkistaminen myös lisää hallinnon läpinäkyvyyttä, tutkimuksen sekä yritysten mahdollisuuksia ja samalla kansalaisten osallisuutta.

”Jos esimerkiksi terveydenhuollon hoitoon pääsyä koskeva aineisto olisi vapaasti saatavilla, joku voisi tehdä sen pohjalta sähköisen karttapalvelun, jossa hoitojonoja voisi vertailla vaikka alueittain” , Alila kuvailee.

Yksi iso kysymys tietoaineistojen julkistamisessa koskee yksilöiden tietosuojaa. Kun puhutaan vaikkapa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilörekistereistä, on tilanne herkkä. Kenenkään henkilökohtaisia tietoja ei saa joutua vääriin käsiin.

”Kehittäminen tähtää juuri siihen, miten aineistot saataisiin helpommin jakoon ilman, että tietosuoja kärsii”, Kauppinen toteaa.

Hallitus mukana datan avaamisessaHallitusohjelmaan on kirjattu, että julkisen hallinnon varoin tuotettuja tietovarantoja avataan kansalaisten ja yritysten käyttöön. Teemaa on käsitelty useammassa työryhmässä, joissa myös STM on ollut mukana.

Valtiovarainministeriön vetämä työryhmä, jossa Alilakin istui, pohti tietovarantojen saatavuuden ja käytön edistämistä sekä julkisen hallinnon sisällä että edelleen tiedon jakamista kansalaisille ja yrityksille.

”Työryhmä ehdotti, että viranomaisten välillä tapahtuva, vakiomuotoisten tietojen maksuton luovutus tulisi jo ensi vuoden budjettiesitykseen. Kansalaisille ja yrityksille tietoaineistot avattaisiin vaiheittain”, Alila kertoo.

Tilastoja entistä monipuolisemminSuomi on lähtenyt julkishallinnon datan avaamisessa verkkaisesti liikkeelle, vaikka potentiaalia olisi. ”Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla meillä on hyvät rekisterit ja paljon dataa tallennettuna pitkältä ajalta”, Alila sanoo.

Viime vuosina on kuitenkin alettu julkaista tilastotietoa entistä enemmän ja monipuolisemmassa muodossa.

”Tässä edetään tavallaan kahta kautta: Yhtäältä valmista, tiivistettyä tilastotietoa kehitetään niin, että se olisi julkisesti saatavilla. Toisaalta pohditaan sitä, miten rekisterimuotoinen, raaka tietoaineisto saadaan helpommin kaikkien käytettäväksi”, Kauppinen avaa.

Tilastotiedon julkistamisesta hyviä esimerkkejä ovat THL:n Sotkanet tai Kelan Kelasto, jotka ovat molemmat laajoja tilastotietokantoja ja verkossa kaikkien käytettävissä. Myös Eläketurvakeskus avasi viime vuonna oman tietopalvelunsa.

Ne ovat kuitenkin eri asia kuin tilastoaineistojen täydellinen avaaminen.

”Kyse ei ole tilasto- ja rekisteriaineistojen avaamisesta, vaan palveluista, joista saa tiivistettyä mutta kylläkin ajankohtaista tilastotietoa”, Alila selventää.

Toimittaja: Maija Luotonen
Näkökulmat