Työsuojelutarkastuksilla kavennetaan harmaan talouden pelitilaa

22.11.2010 13.22
Uutinen N5-56745

"Harmaa talous on vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka jäytää koko yhteiskuntaa. Se on niin moniaineksinen vyyhti, ettei mikään viranomainen pysty sitä yksin torjumaan. Työsuojeluviranomaisilla on oma roolinsa harmaan talouden valvonnassa poliisin, verottajan ja työmarkkinajärjestöjen rinnalla", Työsuojeluosaston valvontayksikön johtaja Markku Marjamäki toteaa.

Työsuojeluviranomaiset valvovat työsuojelulainsäädäntöä, jossa keskeiset velvoitteet asetetaan työnantajille.

Työsuojeluviranomaisilla on myös työsuhteisiin liittyviä valvontatehtäviä: Käyttävätkö työnantajat työvoimaa, jolla on työnteko-oikeus Suomessa? Maksetaanko työntekijöille palkat ja edut, jotka suomalaisilla työmarkkinoilla tulee maksaa? Työn tilaajalla pitää myös olla lain vaatimat selvitykset sopimuskumppaneistaan. Näin valvotaan, että alihankinta- ja vuokratyötilanteissa verot ja työeläkemaksut hoidetaan ja työlainsäädännön vaatimukset täytetään.

Harvinainen tilaus valvontatyölle

Harmaa talous ja halpatyövoima ovat häirinneet Suomen työmarkkinoita EU:n itälaajentumisesta alkaen.

Marjamäki pitää tärkeänä, että aluehallintovirastoille taataan nyt riittävät resurssit:

"Harvoin on tällaista tilausta valvontatyölle. Nyt pitää toimia tehokkaasti ja järkevästi."

Sosiaali- ja terveysministeriön Työsuojeluosasto ohjaa aluehallintoa, ja Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet - entiset työsuojelupiirit - hoitavat käytännön valvontaa työpaikoilla.

"Tässä maassa on karkeasti ottaen 250 000 työpaikkaa, ja aluehallintovirastot tekevät vuosittain noin 20 000 työpaikkatarkastusta. Iso kysymys on valinta, mihin työpaikkoihin tarkastuksia suunnataan ja mitä asioita nostetaan esiin", Marjamäki sanoo.

Kaikilla työpaikoilla ei pystytä käymään, mutta asiakaskysyntään työsuojeluviranomaiset vastaavat hyvin. Marjamäki kertoo, että työpaikoilta tulee noin 70 000 yhteydenottoa vuodessa, ja kaikki tulkintakysymykset ja toimenpidepyynnöt hoidetaan viipymättä. Suurin osa asioista selviää puhelinkeskustelulla, osa vaatii pitempiä selvityksiä.

"Ensin yritetään saada yritykset itse ratkaisemaan asia. Tarvittaessa tehdään selvityksiä ja tarkastuksia, joiden pohjalta annetaan toimintaohjeita työnantajille."

Yllätystarkastukset yleistyvät

Suurin osa työsuojelutarkastuksista tehdään ennalta ilmoittaen: sovitaan työnantajan kanssa, milloin tarkastus tehdään ja mitä siinä käsitellään.

"Tämä niin sanottu vaikuttavuusperusteinen taktiikka on vallitseva tilanne. Idea on, että yritetään saada työnantaja huolehtimaan laissa säädetyistä velvollisuuksistaan. Me emme tee paljon ratsiatyyppistä valvontaa, joka on yleistä Etelä-Euroopassa, mutta harmaa talous on lisännyt yllätystarkastuksia. Etsimme työnantajia, jotka eivät noudata lakia ja yrittävät pitää sen meiltä piilossa."

Teollisuuden Voiman ydinvoimatyömaalla Olkiluodossa tehtiin yllätystarkastus syyskuun lopussa:

"Tässä tapauksessa Helsingistä ja Turusta tuli huomattava määrä tarkastajia ennalta ilmoittamatta, ja halusimme saada läpileikkauksen siitä, keitä työmaalla työskentelee. Tarkastajat eivät päässeetkään heti työmaalle, vaikka saimme poliisilta tukea", Marjamäki kertoo.

Olkiluodossa löytyi työnantajia ja työntekijöitä, jotka eivät olleet työsuojeluviranomaisten tiedossa. Työmaalla oli myös paljon vierastyövoimaa. Tapausta selvitetään parhaillaan.

Toimittanut: Irma Heiskanen-Haarala

Näkökulmat