Työttömätkin tarvitsevat työterveyshuoltoa

4.10.2010 10.53
Uutinen N5-56366

"Meillä on tutkimustietoa siitä, että työttömien terveydentila on huonompi kuin työssä olevilla ja että työttömillä on paljon hoitamattomia sairauksia. Sen sijaan emme tiedä, mikä on työttömyyden ja terveyden vuorovaikutus. Huononeeko terveys työttömyyden aikana vai joutuvatko henkilöt, joilla on terveysongelmia, helpommin työttömiksi? Tämän selvittelyyn tarvitaan vielä lisää tutkimusta", toteaa Ritva Partinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osastolta.

Partinen on toiminut Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltohankkeen, Ptt-hankkeen, johtoryhmän puheenjohtajana. Hän on mukana myös Työelämäryhmän eli nk. Ahtelan ryhmän jatkoryhmissä, joissa pohditaan, miten työuria voitaisiin pidentää parantamalla työterveyshuoltoa, työhyvinvointia ja työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalveluja.  

"Vaikka työttömyyden ja terveyden syy-seuraus -suhde ei olekaan selvillä, se tiedetään, että työttömiltä puuttuvat työterveyshuollon ehkäisevät palvelut, joilla terveyshaittoihin voitaisiin puuttua heti alkuvaiheessa. Tätä puutetta korjaamme parhaillaan", Partinen kertoo.

Eduskunnan käsittelyssä olevaan esitykseen terveydenhuoltolaiksi on kirjattu, että kunnan on järjestettävä terveysneuvonta ja terveystarkastukset opiskelu- tai työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille.

Partisen mukaan lakiesitys toteuttaa toiveen, joka tuli esille myös Ptt-hankkeen kyselyssä: kuntien vastaajat pitivät tärkeänä, että työttömien oikeus ehkäiseviin terveyspalveluihin kirjataan lakiin.

Rahoitustakin tarkoitukseen jo on: kunnille on annettu vuodesta 2006 lähtien laskennallista valtionosuutta 2 miljoonaa euroa vuodessa työttömien terveystarkastuksiin. Ptt-hankkeella tuettiin siinä mukana olleiden kuntien työttömien terveyspalvelujen kehittämistä. Lisäksi Kaste-rahoituksella voidaan vastaisuudessa tukea työttömien terveyspalveluiden kehittämistä.

Malleja on valmiina

Kuntien ei tarvitse lähteä kehittämään työttömien terveyspalveluja tyhjästä. Vuonna 2007 käynnistyneessä Ptt-hankkeessa on luotu työttömien "työterveyshuollolle" malleja 18 osahankkeessa eri puolilla Suomea. Palvelumallien kehittämisen lähtökohtana olivat paikalliset tarpeet ja tavoitteena kokonaisvaltaiset ja järjestelmälliset terveyttä edistävät palvelut työttömille. Osassa kunnista työttömien terveystarkastukset järjestettiin perusterveydenhuollossa, osassa työvoimanpalvelukeskuksissa.

Partisen mukaan olisi hyvä, jos perusterveydenhuollossa voitaisiin hyödyntää työterveyshuollon osaamista. Myös yhteistyö työterveyshuollon kanssa olisi tarpeen esimerkiksi silloin, kun jollakin paikkakunnalla jää samalla kertaa satoja ihmisiä työttömiksi. Perusterveydenhuolto ei pysty ottamaan heitä vastaan ilman lisävoimavaroja.  Haasteena yhteistyölle saattaa olla rahoitus: työterveyshuollon kustantaa työnantaja ja perusterveydenhuollon kunta.  

TE-toimistot ovat avainasemassa

Partinen korostaa, että työttömien terveystarkastukset eivät ole itseisarvo, vaan niiden kautta työttömät pääsevät työkyvyn arviointiin, hoitoon, kuntoutukseen ja uudelleen koulutukseen.

Ptt-hankkeessa tuli esille, että parhaiten työttömät ohjautuvat terveyspalveluihin työ- ja elinkeinotoimistojen kautta. Terveydenhuolto ei tavoita työttömiä ilman TE-toimistoja. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä pohtii parhaillaan, miten yhteistyö olisi paras järjestää. Voisivatko TE-toimistot toimia työterveyshuollon työnantajan roolissa?

"Työttömien terveyspalveluja suunniteltaessa pitää katsoa, mitkä palvelut työpaikan työterveyshuolto voisi antaa jo ennen työttömyyden alkamista ja miten TE-toimistot voisivat jatkaa palveluihin ohjaamista", Ritva Partinen sanoo.

"Erityisen tärkeää on, että TE-toimistot ohjaavat ilman koulutus- ja työpaikkaa jäävät nuoret heidän tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Heillä ei ole vielä työterveyshuoltoa eikä enää opiskeluterveydenhuollon tukea.

Tietoa terveystarkastusten toteuttamiseen

Ptt-hankkeessa vuosi 2010 on ollut työttömien terveydenhuollon uusien mallien levittämis- ja juurruttamisvaihe. On järjestetty alueseminaareja, vertaisoppimispäiviä kuntien henkilöstölle ja rakennettu opintokokonaisuutta ammattikorkeakouluille.

Työttömille on julkaistu Terveenä työttömyydestä -opas. Sitä jaetaan muun muassa Kelasta ja TE-toimistoista, ja se on myös verkossa TEM:n sivuilla. Oppaalla tuetaan työkyvyn, hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämistä työttömyyden aikana. Opas sisältää liitteen työttömän sosiaaliturvasta.

"Liitettä kootessa huomattiin kuinka monipolvinen ja vaikeaselkoinen Suomen sosiaali- ja terveysturva on. Kun jo liitteen kokoaminen oli työlästä, niin työlästä on varmasti myös sosiaali- ja työttömyysturvan viidakossa eläminen. Se yhdessä työnhaun kanssa vaatii työttömältä todella voimia ja terveyttä", Partinen kommentoi.

Merja Moilanen