Tiedolla johtamiseen tarvitaan laatu- ja vaikuttavuustietoa

Kun tavoitellaan tarkoituksenmukaisia ja yhdenvertaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, laatu- ja vaikuttavuustietojen merkitys kasvaa. Palvelujen ohjauksessa, johtamisessa, päätöksenteossa ja kehittämisessä tarvittavasta laatu- ja vaikuttavuustiedosta on juuri julkaistu asiantuntijaryhmän muistio.

Asiantuntijaryhmä on laatinut muistion laatu- ja vaikuttavuustiedon nykytilasta, toimenpide-ehdotukset ja pitkäjänteisen kehittämisen tiekartan, jonka päämääränä on asiakasarvo ja vaikuttavuus päätöksenteon perusteena. Muistiossa asemoidaan laaturekisterit sekä laatutiedon tuotannon ohjaus ja toimijoiden roolit suhteessa lainsäädäntöön, valtiohallinnon tietostrategioihin, palvelujen järjestämisen, tuottamisen ja asiakkaan tietotarpeisiin, tietojärjestelmäkehitykseen ja tietovarantoihin. Muistion ehdotusten tarkoitus on auttaa toimijoita suuntaamaan kehittämistä laatu- ja vaikuttavuustiedon hyödyntämiseksi entistä tavoitteellisemmin ja kattavammin.

Tietoa laadusta ja vaikuttavuudesta talouden ja toiminnan tunnuslukujen rinnalle

Laatu- ja vaikuttavuustiedon merkitys sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksessa, johtamisessa ja valintojen tekemisessä on kasvava. Talouden ja toiminnan tunnuslukujen rinnalle tarvitaan seurantatietoa, vastasiko palvelu todettuun tarpeeseen ja vaikuttiko hoito toivotulla tavalla. Päätöksenteon ja kehittämisen tueksi tarvitaan väestötason tiedon ohella myös potilas- ja asiakasryhmittäin analysoitua tietoa. Rajallisten voimavarojen suuntaamiseksi on tiedettävä, mistä koituu parasta terveyshyötyä ja arvoa asiakkaalle.

Sosiaali- ja terveydenhuollon laatutietoon on monta keinoa  

Vuosien 2016-2019 aikana tehtiin valtakunnan tason ohjauksen tarpeisiin palvelujärjestelmän kustannuksia ja vaikuttavuutta kuvaava mittaristo. Sairaanhoitopiirit ovat kehittäneet potilasryhmäkohtaisia laaturekisterejä, ja eduskunta myönsi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle rahoitusta kansallisten laaturekisterien kehittämiseksi.

Terveysalan kasvustrategia ennakoi uudenlaisia tietotarpeita. Kanta-arkiston ja potilastietojärjestelmien kehittämien on edennyt samalla, kun uusia tietovarantojen hallinta- ja hyödyntämiskeinoja on otettu käyttöön. Tietoaltaat, algoritmit, tekoäly, digitalisaatio ja esineiden internet ovat jo käytössä. Tietoarkkitehtuurilla pyritään hallitsemaan tietojärjestelmien ja sisältöjen kehitystä. Keinot tuottaa ja käyttää laatu- ja vaikuttavuustietoa kehittyvät jatkuvasti.

Lainsäädäntö mahdollistaa kansalliset laaturekisterit

Sosiaali- ja terveystietojen toissijaisen käytön lakikokonaisuus mahdollistaa ainutlaatuisella tavalla kansallisten laaturekisterien kehittämisen. Se antaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle tehtäväksi ylläpitää laaturekisterejä ja mahdollistaa kattavan tiedon kokoamisen perustietojärjestelmistä ja eri viranomaisrekistereistä.

Muistiossa pohditaan myös kansallisten laaturekisterien asemaa ja perusteita. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan säätää, mitkä laaturekisterit ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekisterinpidollisessa vastuussa.

Lisätietoja

Lääkintöneuvos Tuija Ikonen, [email protected], 050 3584911