Terveyserot ovat kasvaneet ponnisteluista huolimatta

25.3.2013 11.12
Uutinen N5-62187

Suomalaisten eriarvoisuus ja väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet koko 2000-luvun ajan. Vaikka eriarvoistumiseen on kiinnitetty runsaasti huomiota se on yhä yksi kansanterveytemme vakavimmista ongelmista, toteaa johtaja Taru Koivisto.

"Eriarvoisuuden kasvu johtuu siitä, että ylemmissä sosioekonomisissa ryhmissä olevien terveys ja hyvinvointi on parantunut, mutta alimmassa ryhmässä olevien olot eivät ole muuttuneet", Koivisto avaa tilannetta.

Suuri osa hyvinvointi- ja terveyseroista selittyy elämäntavoilla. "Alkoholin käytöllä, tupakoinnilla, liikunnalla ja ruokailutottumuksilla on iso vaikutus", Koivisto toteaa.

Näihin asioihin on yritetty puuttua, mutta se, miksi elämäntavat vaihtelevat eri väestöryhmien välillä niin paljon, on vaikeammin tavoitettavissa. "Oman terveyskäyttäytymisen ja perimän lisäksi näihin asioihin vaikuttavat koulutus, elinolot, työolot, tuloerot, asuminen ja yhteisöllisyys", Koivisto listaa.

Terveys- ja hyvinvointierot näkyvät kuolleisuudessa, sairastavuudessa, koetussa terveydessä ja mielenterveydessä.

Lisää terveitä elinvuosia

Väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen on toinen Terveys 2015 -ohjelman päätavoitteista. Terveys 2015 on pitkän aikavälin kansanterveysohjelma, jota on toteutettu 2000-luvun taitteesta asti.

Nyt julkaistu Terveys 2015 -ohjelman väliraportti arvioi, mitä terveyden edistämisessä on viime vuosina tehty ja miten suomalaisten terveys on kehittynyt.

Eriarvoisuuden vähentämisen lisäksi ohjelman pyrkimyksenä on ollut lisätä väestön terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia. Tässä on onnistuttu toista päätavoitetta paremmin.

 "Suomalaisten työkyky on yleisesti ottaen hyvä ja ikääntyneiden toimintakyky on parantunut. Suomalainen voi nyt odottaa elävänsä terveenä keskimäärin kaksi vuotta pidempään kuin vuonna 2000", Koivisto kertoo.

Esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet ovat vähentyneet. Samoin on käynyt nuorten tupakoinnille ja alle 18-vuotiaiden humalahakuiselle juomiselle.

Lapsiperheiden toimeentulo heikentynyt

Suomalaisten terveys on kuitenkin kehittynyt myös negatiiviseen suuntaan.

"Lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt, ja lasten huostaanotot ovat lisääntyneet. Väestön lihominen ja aktiivisuuden väheneminen on myös iso ongelma", Koivisto kertoo.

Lisäksi huomiota pitää kiinnittää pitkäaikaistyökyvyttömyyteen, mielenterveyden häiriöihin, syrjäytymiseen ja alkoholin aiheuttamien haittojen yleistymiseen.

Kuntien rooli kasvanut

"Terveyspoliittiset haasteet ovat pysyneet koko 2000-luvun hyvin samansuuntaisina", Koivisto toteaa.

Myös ratkaisut ovat ainakin osittain tiedossa. Tarvitaan ennaltaehkäisevää työtä siellä, missä ihmiset ovat. Tässä kunnan rooli korostuu.

Kuntien merkitys terveyspolitiikan toteuttajana onkin koko 2000-luvun kasvanut, kun valtion ohjelmaohjaus on noussut keskeiseksi. Suorien käskyjen sijaan kunnille pyritään antamaan ohjeistusta. Tästä Terveys 2015 -ohjelma on hyvä esimerkki.

Valtion ohjelmia on kuitenkin arvosteltu siitä, ettei niitä tunneta kunnolla ja että niitä on liikaa. Koiviston mukaan ohjelmien nimien tunnettuuden sijaan pitäisi tarkastella sitä, miten hyvin käytännöt tunnetaan.

"Ei ole tarkoituskaan, että kunnissa ajatellaan, että hei, nyt me toteutetaan Terveys 2015 -ohjelmaa. Avainhenkilöt poimivat ohjelmasta itselleen tärkeät asiat ja kirjoittavat ne sitten omin sanoin kunnan suunnitelmiin. Ei papereissa silloin lue ohjelmien nimiä, vaan esimerkiksi syrjäytymisen ehkäiseminen tai lasten hyvinvoinnin parantaminen."

Koiviston mukaan Terveys 2015 -ohjelma on onnistunut herättämään keskustelua ja lisäämään yhteistyötä.

"Ohjelma tuo terveyden edistämistyötä näkyväksi. Sen avulla on nostettu ydinasiat esille, ja lähdetty työstämään niitä kaikilla hallinnonaloilla."

Toimittaja Maija Luotonen