Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Työ hyvinvointitalouden edistämiseksi jatkuu

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 4.3.2020 10.37
Uutinen
Vanhahko mies ja lapsi halaavat, taustalla vihreää luontoa

Hyvinvointitalouden edistäminen oli yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeisiä tavoitteita. Puheenjohtajakausi päättyi vuoden vaihteessa, mutta työ hyvinvointitalouden puolesta jatkuu sekä kansallisella että EU-tasolla.

Joukko hyvinvointitalousajattelun keskeisiä suomalaisia toimijoita kokoontui tiistaina 3.3.2020 sosiaali- ja terveysministeriöön keskustelemaan aiheesta.

”Hyvinvointitalous korostaa kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden - sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristön kestävyyden tasapainoa. Yhdessä ne vahvistavat toisiaan ja luovat pohjan sosiaalisesti oikeudenmukaiselle, kestävälle ja ilmastoystävälliselle yhteiskunnalle”, totesi sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen tilaisuudessa.

Mikä on talouden tarkoitus ja tavoite?

Tilaisuudessa keskusteltiin konkreettisista keinoista, joilla hyvinvointitaloutta voidaan edistää EU:n ja jäsenvaltioiden poliittisessa päätöksenteossa. Samalla käsiteltiin hyvinvointitalouden mahdollisuuksia yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Johannes Anttila esitteli Demos Helsingin tuoretta, hyvinvointitaloutta edistävää julkaisua.

”Mikä on talouden tarkoitus ja tavoite?” kysyi Anttila puheenvuorossaan. ”Nykyisin Euroopan unionin työkalupakki talouspolitiikassa on hyvin rajattu. Sen pitäisi huomioida erilaiset kasvun laadut ja mahdollistaa investoinnit hyvinvointiin ja ihmisten kyvykkyyksiin”, toteaa Anttila.

”Vuonna 2030 elämme aivan toisenlaisessa maailmassa kuin nyt. Ympäristön kestävyyden huomioiminen ja kokonaisvaltainen digitalisaatio muuttavat elintapojamme. Miten pärjäämme muutoksessa?”, haastoi Anttila tilaisuuden osallistujien ajatuksia.

Euroopan unionin turvallisuuspolitiikassakin näkyy nopeutuva elinolojen muutos.

”Voimavaramme kuluvat yhä enemmän kriisien ratkaisuun. Aikaa niistä toipumiseen jää koko ajan vähemmän. Voimapolitiikka on palannut kansainvälisiin suhteisiin ja toisaalta EU:n sisäinen rapautuminen vaikeuttaa jopa tavanomaistakin toimintaa. Mihin siiloon suuret muutokset siis kuuluvat?” kysyi dosentti Hanna Ojanen ja vastasi itse kysymykseensä. ”Jokaiseen. Ja kaikki tekevätkin, minkä pystyvät, mutta tekijät tai teot eivät välttämättä kohtaa toisiaan.”

Arkkipiispa emeritus ja SOSTEn valtuuston puheenjohtaja Kari Mäkinen kiteytti hyvinvointitalouden olevan ystävällinen kehotus toisin katsomiseen. Mäkinen kannusti miettimään, mihin yhteiskunnan vahvuus viime kädessä perustuu ja muistamaan siinä yhteydessä kansalaisyhteiskunnan roolin ja ympäristön kestävyyden.

Myös Mäkisen pohdinta kohdistui siihen, miten käyttämämme talouden mittarit muokkaavat yhteiskuntiamme.

”Entä, jos kiinnostuksemme kohdistuisikin siihen, mitä tapahtuu kaikkein hauraimmissa kohdissa sekä inhimillisestä että ympäristön näkökulmasta?” Mäkinen kysyi.

Työtä hyvinvointitalouden edistämiseksi ollaan motivoituneita jatkamaan.

”Suomen puheenjohtajakaudellaan hyvinvointitaloudesta aloittama keskustelu jäsenmaiden kanssa paransi, jalosti ja vahvisti eurooppalaista hyvinvointitalousajattelua niin, että lokakuussa voitiin Suomen johdolla hyväksyä hyvinvointitaloutta koskevat päätelmät ministerineuvostossa. Hyvinvointitalouden ajatusmaailma on jo monin tavoin löydettävissä Euroopan unionin tavoitteissa ja suunnitelmissa, vaikka papereista ei vielä hyvinvointitalous-sanaa löydykään”, huomioi sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Veli-Mikko Niemi.

”Yhteiskuntamme haasteet koskettavat meitä kaikkia, sektorirajoihin katsomatta, joten myös niihin vastaamiseen tarvitaan poikkileikkaavaa yhteistyötä ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja”, totesi valtiosihteeri Saila Ruuth.

Lisätietoja:

Veli-Mikko Niemi, ylijohtaja, Kansainvälisten asioiden yksikkö / KVR p. 0295163425

Saila Ruuth, valtiosihteeri, p. 02951 63391

Jiri Sironen, erityisavustaja, p. 02951 63410

 
Sivun alkuun