Työeläkejärjestelmän vakavaraisuuden kipupisteet esiin

15.6.2009 12.12
Uutinen N5-49920

Työeläkeyhtiöillä on oltava riittävästi varallisuutta eläkkeensaajille tehtyjen eläkelupausten katteeksi. Millainen omaisuus on hyvää katetta vastuuvelalle, mihin eläkevaroja voidaan sijoittaa turvatusti? Tätä pohtii Antero Kiviniemen johtama työeläkejärjestelmän vakavaraisuussääntelyn uudistamista selvittävä työryhmä

"Maan johtavat eläkeasiantuntijat jakavat nyt vastuuta ja pohtivat yhdessä eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaa koskevia säännöksiä. Samalla arvioidaan työeläkelaitosten vakavaraisuutta ja sen valvontaan liittyviä kysymyksiä", johtaja Antero Kiviniemi sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosastolta sanoo.

"Sijoitusten pitäisi olla tuottavia. Tuottavat sijoitukset edellyttävät usein riskien ottoa. Mutta jos riskit toteutuvat, mitä sitten tehdään? Työeläkeyhtiöiden hallitukset ovat vastuussa yhtiöidensä sijoitustoiminnasta, mutta myös viranomaisvalvonnan pitää olla tehokasta", Kiviniemi puntaroi.

Sanottava ääneen myös ikävät asiat

"Kun pohditaan työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä ja sijoitustoimintaa, täytyy olla realistinen: on tunnustettava myös vakavaraisuutta uhkaavat tekijät. Vastuullista on sanoa myös ikävät asiat ääneen", Kiviniemi huomauttaa.

Nykyiset työeläkemaksut eivät ehkä enää riitä tulevaisuudessa. Eläkerahoituksen suurin haaste pitkällä aikavälillä on väestön ikääntyminen, mikä on jäänyt nyt talouskriisin varjoon. Kriisi tekee haasteen vieläkin suuremmaksi.

Työeläkeyhtiöiden osakesijoitusten laskennalliset arvot alenivat viime vuonna noin 20 miljardia euroa finanssikriisin takia. Se on kolme kertaa suurempi summa kuin pankkikriisiin menneet varat 1990-luvun alussa. Arvon lasku ei ole onneksi ainakaan toistaiseksi realisoitunut vaan on tilinpidollista.

"Uskotaan ja toivotaan, että sijoitusten arvot nousevat, mutta sitä ei pysty kukaan takaamaan. Meidän on varauduttava myös siihen, että ne eivät nouse entiselleen. Selvää on, että mistään ei löydy helpolla järjestelmään ylimääräistä varallisuutta", Kiviniemi sanoo.

Yhtenä kolmikantaisen vastuun kantajana valtiovallan, tässä tapauksessa sosiaali- ja terveysminiteriön, on mietittävä ratkaisuja vaikeaan tilanteeseen. Eurostatin vertailututkimus osoittaa, että suomalaisen aikuisväestön työkyky on selkeästi heikompi kuin EU-maissa keskimäärin. Keinoja täytyy löytää työurien pidentämiseksi ja työkyvyttömyyden vähentämiseksi.

Sijoitustoiminnan tuottojen vähenemisen ohella työeläkemaksun korotuspainetta luo kasvava työttömyys. Yritysten kyky maksaa korotettuja eläkemaksuja ei ole rajaton, sillä korkeat maksut nostavat työvoimakustannuksia ja heikentävät yritysten kilpailukykyä.

Ei vain matematiikkaa

Yksityisten alojen työeläkejärjestelmän vakavaraisuussääntelyn uudistamista selvittävän laaja-alaisen työryhmän rinnalla työeläkejärjestelmän sisäisiä muutostarpeita selvittää asiantuntijatyöryhmä. Sitä vetää entinen Eteran toimitusjohtaja Lauri Koivusalo.

Asiantuntijatyöryhmä selvittää työeläkelaitosten vakavaraisuutta ja vastuuvelan kattamista koskevan sääntelyn muutostarpeet sekä sijoittamisen valvontakäytäntöjen kehittämistarpeita. Se arvioi myös eläkelaitosten sijoitustoimintaa ja vakavaraisuutta koskevan määräaikaisen lainsäädännön vaikutuksia ja voimassaoloajan päättymisen seurauksia. Vuonna 2008 voimaantullut väliaikainen lainsäädäntö ulottuu vuoden 2010 loppuun.

"Poikkeuslain vakiinnuttaminen pysyväksi ei ole tavoite, vaan työryhmä hakee pitempiaikaisia ratkaisuja", Antero Kiviniemi huomauttaa.

Laaja-alainen työryhmä arvioi asiantuntijaryhmän valmistelemat ehdotukset eläketurvan rahoituksen kestävyyden ja kansantaloudellisten vaikutusten näkökulmista.

"Vakavaraisuusmekanismi käydään läpi ja sitä täytyy olla rohkeutta muuttaa, jos kipupisteitä löytyy. Kyse on koko kansan sosiaaliturvan katteena olevasta varallisuudesta, vakavaraisuus ei ole pelkkää matematiikkaa", Kiviniemi tähdentää.

Helinä Hirvikorpi

Näkökulmat