Työelämässä tarvitaan kaikkia
Työkykykoordinaattori auttaa osittain työkykynsä menettäneitä pysymään kiinni työelämässä. Seinäjoen Työterveys Oy:ssä on saatu hyviä tuloksia aikaan.
On ammattitaitoa ja motivaatiota, mutta töihin ei huolita tai työssä pärjäämisessä on ongelmia. Suomessa on kymmeniä tuhansia osatyökykyisiä, jotka jakavat saman kohtalon.
Luotsiksi voi ottaa työkykykoordinaattorin. Hän tuntee palvelujen kirjon ja pyrkii löytämään ratkaisuja, joiden avulla ihminen pystyy jatkamaan työelämässä terveydellisistä rajoitteista huolimatta.
Sosiaali- ja terveysministeriö on kouluttanut tähän mennessä lähes 400 työkykykoordinaattoria ympäri Suomen. Heitä tarvitaan, sillä yli puoli miljoonaa ihmistä kokee pitkäaikaissairauden tai vamman vaikeuttavan työssä selviämistä. Moni on kokonaan vailla työtä.
Työkykykoordinaattorit ovat osa hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihanketta, jolla halutaan edistää osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista.
 |
| Johtava ylilääkäri Tarja Välimäki Seinäjoen Työterveydestä pitää työkykykoordinaattoritoimintaa erittäin tarpeellisena. |
Ensimmäisten koulutettavien joukossa oli kaksi työterveyshoitajaa Seinäjoen Työterveyshuollosta, jossa on tätä nykyä yhteensä neljä työkykykoordinaattoria.
”Kokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä. Tavoitteenamme on, että jatkossa kaikki meidän työterveyshoitajamme kävisivät tämän jatkokoulutuksen”, Seinäjoen Työterveyden johtava ylilääkäri Tarja Välimäki kertoo.
Omat vahvuudet esiin
Työssä pärjäämistä vaikeuttavat erityisesti tuki- ja liikuntaelinvaivat, jaksaminen sekä mielenterveyden häiriöt.
Tarja Välimäen mukaan työkykykoordinaattorin tehtävänä on varmistaa, ettei ihminen jää kokonaan työelämän ulkopuolelle, vaikka työkyky olisikin alentunut.
”Monet toivovat pystyvänsä jatkamaan työelämässä, koska he haluavat olla tarpeellisia yhteiskunnan jäseniä. Työkykykoordinaattorin tehtävänä on auttaa heitä työn räätälöinnissä, palvelujen etsinnässä ja etuuksien hakemisessa.”
Työterveyslääkäri tulee mukaan kuvioon, jos asiakas tarvitsee lääketieteellisiä tutkimuksia tai työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arviointia. Räätälöityä ratkaisua etsitään työterveysneuvottelussa, johon osallistuvat työntekijä itse sekä työantajan ja työterveyshuollon edustajat.
Osatyökykyinen voi tehdä töitä, kun sen sisältöä ja määrää muokataan hänelle sopivaksi, Välimäki kertoo. Kun omat vahvuudet tunnistetaan ja saadaan käyttöön, niin onnistumisia tulee. Rahkeet voivat riittää pitkälle, jopa asiantuntijatehtäviin. Yksi vaihtoehto on uudelleenkoulutus.
”Tulokset ovat olleet hurjan hyviä. Aktiivista yhteistyötä työpaikkojen kanssa on tehty yli kymmenen vuoden ajan. Seinäjoen kaupungin henkilöstön eläketapahtumista vuosittain vain alle viisi prosenttia on työkyvyttömyyseläkkeitä. OTE-hankkeella on osaltaan vaikuttanut näihin lukuihin.”
Muutosta asenteisiin
Vuosittain Seinäjoen Työterveys on pystynyt tukemaan satojen osatyökykyisten työelämässä pysymistä. Uuden suunnan löytäneet ovat antaneet kiittävää palautetta:
”Tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsinyt kokki selätti haasteet kouluttautumalla tradenomiksi työeläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen turvin. Nyt hän työskentelee toimistossa saman työnantajan palveluksessa”, Tarja Välimäki kertoo.
”Masennukseen sairastuneen lastentarhanopettajan työtehtäviä kevennettiin työhönpaluuvaiheessa. Lisäksi osa-aikaisen työn sisältöä räätälöitiin vähemmän kuormittavaksi.”
Edistysaskeleista huolimatta tekemistä riittää. Välimäen mielestä on tärkeää oikoa virheellisiä käsityksiä, jotka estävät osatyökykyisiä työllistymästä. Muuten menetetään kokenutta työpanosta.
”Monet työnantajat pitävät osatyökykyisten palkkaamista yksinomaan suurena riskinä. Onneksi useissa isoissa yrityksissä asenteet ovat jo muuttuneet. Yrityksiin on palkattu omia työkykykoordinaattoreita, jotka voivat nostaa esiin valoisampiakin puolia.”
Erityisen huolissaan Välimäki on niistä työhaluisista, jotka vamman tai pitkäaikaissairauden takia ovat tippuneet kokonaan pois työelämästä.
”Kuka ottaisi kopin heistä?”
Teksti: Ulla Saikkonen