Valtioneuvoston verkkosivusto uudistuu. Sivustolla saattaa tilapäisesti olla toimimattomia linkkejä, häiriöitä ja puutteita.
Työkykykoordinaattori Taru Järvinen: Luontopolku lisää työkykyä
Työkykykoordinaattorin ratkaisukeskeinen työote vie opintojen ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria askel askeleelta eteenpäin.
On aurinkoisen kirpeä pakkaspäivä. Kapeaa metsäpolkua reunustavat kohmeiset kuuset. Lumi narisee askelten alla. Kuntoutusohjaaja Taru Järviselle polku on tuttu, sillä hän on sitä pitkin kulkenut viiden vuoden aikana lähes 150 nuoren kanssa.
Järvinen työskentelee yksilöohjaajana Tampereen seudun työllistämisyhdistys Etapin Luontopolkua eteenpäin -hankkeessa, jossa 16-29-vuotiaille koulutuksen tai työelämän ulkopuolella oleville nuorille pyritään palauttamaan voimavaroja luontoelämysten ja liikunnan avulla.
Järvinen osallistui vuonna 2016 käynnistyneeseen OTE-kärkihankkeen järjestämään työkykykoordinaattorikoulutukseen päivittääkseen ammatillisia valmiuksiaan.
Taru Järvinen kertoo, että Luontopolkua eteenpäin -hankkeeseen osallistuva nuori tarvitsee alussa tukea monissa asioissa: ihmissuhteissa, terveydenhoidossa, asumisessa ja muissa arjen asioissa.
Yksilöohjauksessa nuoren kanssa työskenneltäessä on huomioitava koko hänen sen hetkinen elämänsä, eikä siitä voi ottaa ”hoidettavaksi” vain yhtä siivua. Joskus nuorta pitää myös osata lukea, sillä aina hän ei pysty verbaalisesti ilmaisemaan kaikkea.
”Se on ikään kuin johtolankojen etsimistä. Kun kasvaa luottamussuhde ja on aikaa kuunnella, pääsee nuoren kanssa joskus hyvin syvällisiin keskusteluihin.”
Ratkaisukeskeisyys vie eteenpäin
Luontopolkua eteenpäin -hankkeen ajatuksena on, että kun nuori pääsee esimerkiksi ulos metsään paistamaan makkaraa tai yksinkertaisesti kävelylle kaupungille kaksin ohjaajan kanssa, päästään toiminnallisin keinoin aikaa myöten pureutumaan syvemmälle nuorta hiertäviin asioihin.
Kerran viikossa hankkeeseen osallistuva ryhmä, johon tällä hetkellä kuuluu seitsemän nuorta, kokoontuu työpajalle aamulla yhdeksältä. Päivä aloitetaan yhteisellä aamupalalla, ja sen jälkeen lähdetään ulkoilemaan tai muuhun toimintaan. Pajalle palataan kello 14.
”Eilen olimme lumikengillä metsässä ja paistoimme nuotiolla tortilloja”, Järvinen kertoo.
Viikolla nuoret saavat halutessaan yksilöohjausta, jossa kartoitetaan nuoren elämäntilanne ja etsitään mahdollisia syitä esimerkiksi keskenjääneisiin opintoihin. Taustalla saattaa olla joko oppimisvaikeuksia, heikot sosiaaliset taidot tai mielenterveys- tai päihdeongelma.
On tärkeää, että yksilöohjaaja tuntee palvelujärjestelmän. Jos nuorella on terveydellisiä ongelmia, hänet ohjataan terveydenhuollon puolelle. Jos hänellä on hoidettavia viranomaisasioita, on yksilöohjaajilla mahdollisuus lähteä hoitamaan niitä nuoren kanssa.
Yksi työkykykoordinaattorikoulutuksen teemoista on ratkaisukeskeinen työote osatyökykyisen asiakkaan tukemisessa.
”Olen sensuuntaisesti työskennellyt tähänkin asti nuorten kanssa. Sain koulutuksessa raamit ja nimen työskentelytavalleni, ja minulle heräsi kiinnostus opiskella sitä vaikka lisääkin”, Järvinen sanoo.
Ratkaisukeskeisessä työskentelyssä kartoitetaan asiakkaan kanssa nykyisyys ja tunnistetaan menneisyyden tapahtumat, mutta ajatukset suunnataan tulevaisuuteen ja niihin voimavaroihin, joita tässä hetkessä on. Mietitään, kuinka päästään pienin askelin haluttuun suuntaan. Nuoren on tärkeää saada onnistumisen kokemus vaikka pienessäkin asiassa.
Eräs nuori mies kertoi jakson jälkeen annetussa palautteessa huomanneensa, kuinka aina ryhmäpäivänä syödyn yhteisen aamiaisen jälkeen tuli virkistynyt olo. Hän sanoi päättäneensä alkaa syödä aamiaista kotonakin.
”Meidän tehtävänämme on vakaan perustuksen rakentaminen elämälle”, Järvinen muistuttaa.
Jokainen on joskus osatyökykyinen
Usein tuloksiin pääseminen vaatii hyvinkin pitkäjänteistä työskentelyä. Nuoret saavat käydä pajalla niin kauan kuin tuntevat tarvetta siihen. Joskus nuorelle alkaa Järvisen mukaan asiat ”loksahdella” paikoilleen vasta pidemmän ajan kuluttua.
”Osa pajan käyneistä nuorista on työllistynyt tai päässyt opiskelemaan, osa jatkaa vielä ”perustuksen” vahvistamista. Jotkut ovat esimerkiksi hakeneet opiskelemaan nuoriso-ohjaajiksi, jotkut eräoppaiksi. Moni heistä on ollut meillä työharjoittelussa.”
Järvinen sanoo ymmärtäneensä työkykykoordinaattorikoulutuksessa, että me kaikki saatamme jossain vaiheessa joutua osatyökykyisiksi esimerkiksi kohdatessamme jonkin menetyksen, kuten avioeron tai läheisen kuoleman, tai kun vammaudumme, sairastumme tai jäämme työttömäksi. Silloin on löydettävä selviytymiskeinoja jaksaa eteenpäin.
”Ymmärsin myös, kuinka monin eri tavoin ja monista eri lähtökohdista työskennellään osatyökykyisten kanssa, sillä koulutukseen osallistui ammattilaisia hyvin monilta eri aloilta.”
Kun nuorten työpajojen yksilövalmentajien lähtökohtana on pyrkiä auttamaan nuoria pääsemään työelämään mukaan, on koulutukseen osallistuneiden työterveyshuollon ammattilaisten tavoitteena pitää jo työssä olevat työkykyisinä, jotta he kykenisivät jatkamaan työn tekoa.
”Mutta molempien asiakasryhmien kanssa työskennellään useasti samojen asioiden kanssa riippumatta siitä, onko kysymys työssä pysymisestä tai sinne pääsemisestä”, Järvinen muistuttaa.
Myös työterveyshuollossa ihmistä on tarkasteltava kokonaisuutena. Jos henkilö on poissa työpaikalta jatkuvan sairastelun vuoksi, on hänenkin elämäänsä kartoitettava ja etsittävä mahdollisia syitä poissaoloihin kaikilta elämän alueilta.
”Työkykykoordinaattori on linkki, joka voi yrittää löytää tasapainoa ihmisen elämään ja ratkaisuja ongelmiin, jotta hän pysyisi työkykyisenä”, Taru Järvinen pohtii.
Teksti ja kuva: Iita Kettunen
Työkykykoordinaattori luo polkuja työelämään
Työkykykoordinaattori on sote- ja työelämäpalvelujärjestelmän asiantuntija, joka pyrkii löytämään yhdessä osatyökykyisen kanssa yksilöllisiä polkuja työllistymiseen tai työssä jatkamiseen.
Työkykykoordinaattorikoulutus on osa hallituksen OTE-kärkihanketta. Koulutusta järjestää sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä Kuntoutussäätiön ja yhteistyötahojen kanssa.
Koulutus on maksutonta täydennyskoulutusta ammattilaisille, jotka työskentelevät esimerkiksi työterveyshuollossa, TE-palveluissa, oppilaitoksissa tai työpaikkansa HR-tehtävissä. Koulutukseen on osallistunut tähän mennessä noin 380 ammattilaista.
Lue lisää