Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Uusi mielenterveysstrategia ryhdistää tulevaisuuden mielenterveyspolitiikkaa

Sosiaali- ja terveysministeriö 11.2.2020 10.15
Tiedote 24/2020

Uusi kansallinen mielenterveysstrategia linjaa viisi kokonaisuutta, jotka painottuvat tulevien vuosien mielenterveyspolitiikassa. Strategia julkistettiin 11. helmikuuta, kun professori Sami Pirkolan johdolla toiminut asiantuntijatyöryhmä luovutti strategian perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle.

Strategiaan on valittu viisi mielenterveyspoliittista painopistettä ja ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategia kattaa myös päihdepalvelut ja ottaa huomioon ehkäisevän päihdetyön. Se sisältää myös itsemurhien ehkäisyohjelman.

Mielenterveysstrategia korostaa mielenterveyspolitiikan ja toimenpiteiden jatkuvuutta, tavoitteellisuutta ja ajantasaisuutta yli hallituskausien. Kukin hallitus valitsee hallituskausittain omat käytännönläheiset toimenpiteensä mielenterveystyössä.

Strategiassa on viisi painopistettä: mielenterveys pääomana, lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa, mielenterveysoikeudet, ihmisten tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut sekä hyvä mielenterveysjohtaminen.

Toimeenpano etenee osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa

Mielenterveysstrategian tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä toteutetaan mm. osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa.

Ohjelmassa parannetaan psykoterapioiden ja ehkäisevien sekä hoidollisten psykososiaalisten menetelmien saatavuutta perusterveydenhuollossa. Lisäksi vahvistetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyörakennetta, jotta mielenterveyshäiriöt tunnistetaan nykyistä paremmin ja varhainen tuki tai hoito voidaan aloittaa nopeasti.

Osa mielenterveysstrategian toimeenpanon rahoituksesta kohdennetaan parantamaan kuntouttavia palveluja työelämässä, lisäämään mielenterveysosaamista kunnissa sekä ehkäisemään itsemurhia.

Opiskeluhuollossa otetaan käyttöön yleisimpien mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon soveltuvia menetelmiä.

Hyvä mielenterveys tavoitteena – ihmiset ja koko Suomi hyötyvät

Mielenterveysstrategian ensimmäinen painopiste korostaa sitä, että mielenterveys vaikuttaa kaikkeen: terveyteen, hyvinvointiin, opiskeluun ja työhön ja koko elämän kulkuun. Ihmisten hyvä mielenterveys tukee koko Suomen menestymistä: mielenterveys on pääomaa, josta pidetään huolta ja johon sijoitetaan.

Toinen painopiste on valittu siksi, että lapsuuden ja nuoruuden kasvuolosuhteet vaikuttavat merkittävästi mielenterveyteen. Hyvä mielenterveys rakentuu varhaislapsuudesta lähtien.

Kolmas kokonaisuus painottaa työtä mielenterveysongelmiin kohdistuvien ennakkoluulojen, syrjinnän, virheellisten käsitysten ja vastakkain asettelun lopettamiseksi. Mielenterveyspalveluissa on kiinnitettävä erityistä huomiota mielenterveysoikeuksien toteutumiseen.

Neljäs painopiste tähdentää, että palvelujen pitää vastata ihmisen tarpeita, ja niiden pitää olla laaja-alaisia ja yhteen sovitettuja. Palveluihin pitää myös päästä riittävän varhain ja nopeasti. Omaiset pitää ottaa palvelujen suunnittelussa huomioon entistä paremmin.

Viidentenä, on tärkeää ohjata ja johtaa mielenterveystyötä suunnitelmallisesti kokonaisuutena ylittäen hallinnolliset rajat. Johtamisen pitää myös perustua parhaaseen mahdolliseen käytettävissä olevaan tietoon.

Strategian toteutumisen seurantaan on kiinnitettävä huomiota.

Mielenterveysstrategiaa on valmistellut sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijaryhmä laaja-alaisessa yhteistyössä eri tahojen kanssa syksystä 2018 alkaen.

Asiantuntijaryhmässä olivat edustettuina sekä palvelujärjestelmän asiantuntijat että mielenterveysalan järjestöt. Valmistelun aikana asiantuntijaryhmä järjesti lukuisia kuulemisia ja pyysi esityksestä lausuntoja. Palautteen perusteella asiantuntijaryhmä täsmensi strategiaa lopulliseen muotoonsa.

Hallitus tukee mielenterveysstrategian toimeenpanoa laatimalla valtioneuvoston periaatepäätöksen.

Lisätietoja

lääkintöneuvos Helena Vorma, STM, p. 02951 63388, [email protected] (mielenterveyspalvelut)
erityisasiantuntija Sarita Friman, STM, p. 0295 163349, [email protected] (mielenterveyden edistäminen, itsemurhien ehkäisy)