Väestö ikääntyy ja lama pahenee, mutta lähelle ja kauas on katsottava yhtaikaa

Maailman taloustilanteen heikentyminen jäytää myös suomalaisia. Epävarmuus on juuri nyt suurta, eikä kukaan pysty ennakoimaan taantuman syvyyttä tai kestoa.

"Suhdanneongelmiin on vastattava, mutta taloustaantuma ei saa
peittää alleen pitkän aikavälin haasteita. Väestön ikärakenteen muutos on joka tapauksessa edessä. Jollemme samanaikaisesti varaudu myös siihen, olemme parinkymmenen vuoden kuluttua tosi pulassa", sanoo finanssineuvos Marja-Liisa Parjanne stm:stä.

"Tällaiset äkilliset muutokset ja epävarmuuden lisääntyminen eivät merkitse sitä, että tulevaisuuden ennakointi olisi tullut tiensä päähän. Päinvastoin - epävarmoina aikoina on entistä tärkeämpää kartoittaa riskejä ja etsiä keinoja niihin vaikuttamiseksi."

Parjanne on tutkinut vuosikausia väestörakenteen muutosta ja siihen varautumisen eri vaihtoehtoja. Vuosina 2000-02 hän oli pääsihteerinä Somera-toimikunnassa, joka arvioi sosiaalimenojen kehitystä vuosikymmeniksi eteenpäin. Niinpä hän ilahtuu huomatessaan samoja johtopäätöksiä uusimmasta "Ikääntymisraportista" (Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä; Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 1/2009):

Siinäkin raportissa järkevän ikääntymispolitiikan kolmen kärki on työllisyysasteen nostaminen, palvelutuotannon tehostaminen sekä väestön terveyden ja toimintakyvyn kohentaminen.

Näihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää Parjanteen mukaa rakenteellisia toimenpiteitä. Vireillä onkin monia hankkeita, joissa näitä suunnitellaan.

Työttömyyden kasvu suurin uhka

Nykyisenkaltaisen sosiaaliturvan turvaaminen edellyttää työllisyysasteen nostamista nykyisestä 70 prosentista 75 prosenttiin. Työllisyyden lisääminen on ollut Parjanteen mukaan jo pitkään keskeinen tavoitteemme. Talouden heikentyessä tämä on entistä työläämpää.

Nyt taantuman aikoina yhä tärkeämmäksi nousee työttömyyden torjuminen. Jos tässä ei onnistuta, työttömyysjaksoista voi tulla hyvin pitkiä "Tämä riski on otettava vakavasti nyt heti, ennen kuin tilanne pahenee", Parjanne sanoo.

Hän jaksaa muistuttaa siitä, ettei lyhytnäköisyyteen ole nytkään varaa: "Jos työttömyys kasvaa, lisääntyy työttömyysturvan ja muunkin sosiaaliturvan tarve todennäköisesti useaksi vuodeksi. Se heikentää pitkäksi aikaa taloutta ja mahdollisuuksia reagoida muihinkaan yhteiskunnan ongelmiin."

Pitkän aikavälin näkökulma on oleellinen elementti monessa hallituksen strategisessa hankkeessa. On stm:n vetämä sosiaaliturvan kokonaisuudistus, ns. Sata-komitea, joka työskentelee vuoden loppuun. Toinen on hallituskauden loppuun jatkuva, työ- ja elinkeinoministeriön Työ, yrittäminen ja työelämä -hanke.

"Ikäraporteissa teemme laskelmia ja selvitämme eri vaihtoehtoja, mutta näitä asioita konkretisoidaan juuri tämän tyyppisissä politiikka- ja muissa ohjelmissa. Loppujen lopuksihan on sitten kysymys hallituksessa ja eduskunnassa tehtävistä poliittisista päätöksistä", Parjanne sanoo.

"Laskusuhdanteessa tällaisten suurten poikkihallinnollisten uudistusten valmistelu on entistä haastavampaa. Uusia toimenpiteitä on vaikea tehdä talouden raamien käydessä tiukemmiksi. Ja kuinka saada työuraa pitenemään ja eläkkeelle jäämistä myöhemmäksi, kun yleinen työllisyystilanne heikkenee?" Parjanne korostaa kuitenkin, että kaikesta huolimatta uudistustyössä ei saa nyt kadottaa pitkää perspektiiviä.

Palveluita uudistamaan

Talouden taantumassa Marja-Liisa Parjanne näkee hyviäkin puolia. "Usein se vauhdittaa sellaisia muutoksia, joita muutenkin tarvitaan. Kriisi on aina myös mahdollisuus."

Sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan monin tavoin parantaa tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Paras-hankkeessa muokataan palveluiden rakenteita. Sen rinnalla on tärkeää kehittää hyviä toimintatapoja esimerkiksi levittämällä parhaita käytäntöjä. Nyt tehokkuudessa on suuria eroja esimerkiksi eri hoitoyksiköiden välillä."

Muita avainsanoja - jotka myös vaikuttavat ajan mittaan - on teknologisen kehityksen hyödyntäminen. Teknologia on otettava sosiaali- ja terveydenhuollossa haltuun aiempaa tehokkaammin. Esimerkkejä tästä ovat sähköinen resepti ja sähköinen arkisto, jotka alkukangerrusten jälkeen sujuvoittavat työtä ja lisäävät sitä alituisesti kaivattua tehokkuutta.

Lisää terveyttä ja toimintakykyä

Kolmas ja erittäin tärkeä tapa vaimentaa väestörakenteen muutoksen vaikutusta on Parjanteen mukaan terveyden edistäminen. Se on keskeistä sekä työllisyysasteen nousun että sairauksista aiheutuvien hoitokulujen hillinnän kannalta.

"Mitä terveempiä ihmiset ovat, sitä vähemmän ikäihmisetkin tarvitsevat hoitoa tai hoivaa. Jos emme huolehdi kansalaisten terveydestä, saamme tulevaisuudessa maksaaksemme ison laskun."

Hallitus on nähnyt terveyden edistämisen niin tärkeäksi, että sitä varten on oma politiikkaohjelmansa. Terveyden edistäminenkin on luonteeltaan hyvin pitkäjänteistä työtä - kansalaisten terveys tai työntekijöiden työkyky eivät voi parantua yhdessä yössä.

Marja-Liisa Parjanne korostaa ennalta ehkäisevää työtä, jonka tulisi saada enemmän painoa kunnissa. "On totta, että ehkäisevän työn tuloksia on vaikeampi mitata välittömästi kuin sairauksien hoidon vaikutuksia. Siihen olisi kuitenkin pakko satsata. Yrityksissäkin on huomattu, että työntekijöiden hyvinvointiin kannattaa sijoittaa ja rahoilleen saa myös vastinetta."

Pää on pidettävä kylmänä

Keinot, joilla taloustaantumaan reagoidaan, eivät itse asiassa ole ristiriidassa pitkän tähtäyksen varautumisen kanssa. Talouden taantumassa tarvitaan elvyttäviä toimia, ja se heikentää väistämättä lähivuosien julkista taloutta. Sen vuoksi on samanaikaisesti tehtävä sellaisia rakenteellisia muutoksia, jotka parantavat jatkossa kansantalouden kasvun mahdollisuuksia.

Hallitus on juuri tehnyt hallituskautensa puoliväliarvion. Politiikkariihen kannanotossa se esittää koko joukon edellä kuvatun suuntaisia rakenteellisia toimia.

Ajankohtaisista talousongelmista huolimatta meidän on pidettävä kiinni niistä pitkän tähtäyksen hankkeista, joilla ikärakenteen muutoksiin varaudutaan.

Maisa Salo