Työhyvinvointi vaatii tahtoa ja tekoja

19.9.2011 8.45
Uutinen N5-58356

"Meillä on kattava lainsäädäntö ja valtavasti toimijoita työsuojelussa. Tulokset eivät kuitenkaan ole hyviä - työolosuhteet eivät ole muuttuneet", sanoo neuvotteleva virkamies Lars-Mikael Bjurström.

Parannusta haetaan nyt uusilla työympäristön ja työhyvinvoinnin linjauksilla.

"Suomessa on erittäin hyvät työsuojelun resurssit ja järjestelmät, mutta tulokset eivät ole kehuttavat kymmenen viime vuoden ajalta; tilanne on muuttumaton", sanoo neuvotteleva virkamies Lars-Mikael Bjurström. Hän oli valmistelemassa uusia työympäristön ja työhyvinvoinnin linjauksia, joilla sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu kaikki työelämän osapuolet määrätietoiseen yhteistyöhön tulosten parantamiseksi.

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 on asiakirja, joka täsmentää ministeriön viime tammikuussa vahvistamaa sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiaa Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. 

"Ensimmäisen kerran on nyt muotoiltu visio, joka kokoaa kaikki toimijat kulkemaan samaan suuntaan, samaa tavoitetta kohti, ja jokainen miettii oman roolinsa. Meillä on konkreettiset tavoitteet, keinot ja toimenpiteet", Bjurström kertoo.

Linjauksissa on määritelty hyvä työpaikka, jossa terveys, turvallisuus ja hyvinvointi ovat tärkeitä yhteisiä arvoja. Ensimmäinen askel on laittaa perusasiat kuntoon, niin että työpaikalla noudatetaan ainakin lainsäädännön vähimmäisvaatimuksia.

Hyvä johtaja huoltaa henkistä hyvinvointia

"Johtaminen on hyvinvoinnin kulmakivi. Lainsäädäntö ja valvonta ovat ehkä kuitenkin toissijaisia, kun muutoksia työpaikalla tehdään", Bjurström pohtii.

Linjauksissa todetaan, että johtaminen vaikuttaa ihmisen kykyyn ja haluun tehdä työtä, ja erityisen suuri merkitys johtamisella on henkiselle hyvinvoinnille.

"Työn pitää olla sisällöltään motivoivaa ja haastavaa. Hyvä johtaja tajuaa huolehtia henkilökunnan hyvinvoinnista ja motivaatiosta. Taloudellinen ajattelu kuuluu myös tähän yhteyteen. Tosiasia on, että samat asiat, jotka lisäävät työhyvinvointia, parantavat tuottavuutta", Bjurström muistuttaa.

Työuriin tavoitellaan kolmea lisävuotta

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjauksissa tavoitetilaksi määritellään elinikäisen työssäoloajan pidentyminen kolmella vuodella 2020 mennessä. Ammattitautien määrää pyritään vähentämään kymmenen prosenttia nykyisestä, työtapaturmien taajuutta 25 prosenttia ja haitallista fyysistä sekä psyykkistä kuormitusta kumpaakin 20 prosenttia nykyisestä.

Tapaturmat ovat vähentyneet huomattavasti 30 vuoden aikana, mutta viimeiset kymmenen vuotta tilanne on ollut muuttumaton. Tosin kuolemantapaukset ovat vähentyneet. Työpaikoilla loukkaantuu vuosittain noin 50 000 ihmistä ja kuolee noin 30 ihmistä. Ammattitautitapauksia havaitaan noin 4 000 vuodessa, yleisimpiä ovat meluvammat, ihotaudit ja rasitussairaudet.

Tietoa riittää - tekoja tarvitaan

Bjurström pitää yllättävänä Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2009 -tutkimuksen tulosta, jonka mukaan henkinen kuormitus työpaikoilla on pienentynyt ja fyysinen lisääntynyt. Kiire työssä on kuitenkin 2000-luvulla lisääntynyt.

"Suomessa on paljon työympäristötutkimusta ja -tietoa. Tiedosta ei ole pula!" Bjurström kuvaa nyt valmistuneita työympäristön ja työhyvinvoinnin linjauksia aidoksi tahtopaperiksi.

"Linjaus on ollut työsuojelun neuvottelukunnassa kaksi kertaa ja sen sisältöä on ministeriön työsuojeluosaston johto miettinyt tarkoin. Se kuvastaa, mitä hallinto haluaa. Työhyvinvoinnin parantamiseksi jokaisen toimijan pitäisi tietää oma roolinsa, sitoutua ja ottaa vastuuta. Tavoite on saada tuloksia aikaiseksi eikä hukata voimia näennäistoimintaan."

Toimittanut: Irma Heiskanen-Haarala