Lähisuhdeväkivaltaa vähennetään määrätietoisella työllä

16.5.2011 10.21
Uutinen N5-57746

Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa väkivallan vähentäminen on nostettu kansalliseksi tavoitteeksi. "Lähisuhde- ja perheväkivalta on ihmisen ja perheen hyvinvointiin vaikuttava asia. Valitettavasti suomalainen kulttuuri on aika väkivaltainen. Lähisuhde- ja perheväkivallasta ei puhuta, vaan se salataan, koska sitä yhä hävetään. Työtä väkivallan ehkäisemiseksi on tehtävä pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti. Tässä eivät hokkus-pokkus -temput auta," sanoo hallitussihteeri Heidi Manns-Haatanen.

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen on osa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyä. Tavoite on maailmanlaajuinen.

"Ensimmäiset yhteiset toimintalinjat luotiin Pekingissä pidetyssä YK:n neljännessä naisten maailmankonferenssissa 1995", kertoo Manns-Haatanen. Lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja väkivallan uhrien ja riskiryhmien suojelemiseksi työskennellään muun muassa Euroopan unionin Daphne-erityisohjelmassa.

"Suomen hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa 2008-2011 edellytettiin, että naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi tehdään laajaa, poikkihallinnollista yhteistyötä, koska väkivallan ehkäiseminen ei ole vain STM:n hallinnonalan asia. Yhteistyötä tehdään tiiviisti muun muassa sisäasiainministeriön, poliisin, oikeusministeriön ja järjestöjen kanssa", Manns-Haatanen sanoo.

Yhteistyön tuloksena syntyi myös naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma, joka valmistui syksyllä 2010.

Euroopan neuvoston uusi yleissopimus velvoittaa

Euroopan neuvosto julkisti 11. toukokuuta jäsenvaltioita velvoittavan yleissopimuksen toimista naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi. Jäsenmaiden tulee ennaltaehkäistä väkivaltaa, suojella uhreja, asettaa tekijät syytteeseen sekä yhtenäistää ja koordinoida toimintaansa.

Suomessa naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelmaan on jo sisällytetty toimenpiteitä, jotka tukevat yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa. Ohjelman toteutuksesta ja koordinaatiosta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vaikka ohjelman lähtökohta on naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy, ohjelmassa kehitetään toimintamalleja väkivallan ennaltaehkäisemiseksi, siihen puuttumiseksi ja uhrin auttamiseksi uhrin ja tekijän sukupuolesta riippumatta.

Turvakotiverkko kattavaksi

Suomi on allekirjoittanut YK:n Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW). Sopimuksen arvioinneissa lähisuhde- ja perheväkivallan määrä Suomessa on todettu suureksi. Yhtenä huolenaiheena on ollut turvakotipalvelujen riittämättömyys.

"Meillä on pääasiassa järjestöjen ylläpitämiä turvakoteja. Tavoitteena on turvakotijärjestelmän valtakunnallistaminen. Turvakotipalveluja tulisi olla tarjolla tasaisemmin eri puolilla Suomea", Manns-Haatanen tiivistää.

Samalla kun jo väkivaltaa kokeneiden tukipalveluita on kehitettävä, on tehtävä ennaltaehkäisevää työtä. "Jos halutaan asennemuutosta, toimintamallien muutosta ja reaktiomuutosta, työ on aloitettava lapsista ja nuorista", Manns-Haatanen sanoo.

"Yhtä lailla lapset ovat perheessä todistamansa väkivallan uhreja. He tarvitsevat apua, jotta he eivät toistaisi väkivaltaista käyttäytymistä kasvaessaan aikuisiksi. Sitä kautta vanhemmatkin saavat tukea siihen, että väkivalta on väärä tapa reagoida", Manns-Haatanen toteaa. 

Toimittaja Ritva Kosonen

Muualla palvelussamme

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma (Julkaisuja 2010:5)
Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen

 

Näkökulmat