Naisiin kohdistuva väkivalta ja tasa-arvopolitiikka

2.2.2010 8.37
Uutinen N5-54969

Kansainvälisten suositusten valossa Suomen toimintapolitiikassa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi on edelleen selkeitä puutteita. Näin todetaan hallituksen tasa-arvoselontekoa varten tehdyssä taustaselvityksessä Naisiin kohdistuva väkivalta ja tasa-arvopolitiikka (Taina Riski), joka julkaistiin tänään.

Esimerkiksi YK:n alainen naisten syrjinnän sopimusta valvova CEDAW-komitea on toistuvasti kiinnittänyt huomiota riittämättömiin toimiin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Suosituksista huolimatta Suomessa ei ole toistaiseksi laadittu kokonaisvaltaista naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn strategiaa, joka sitoisi ilmiön osaksi naisiin kohdistuvaa syrjintää ja huomioisi koordinoidusti tämän väkivallan eri muodot ja niiden seuraukset naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon.

Selvityksen mukaan hallituksen toiminnassa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi pääpaino on ollut määräaikaisissa hankkeissa ja usein hallituskauteen sidotussa toimenpiteissä. Toimenpiteille ei useinkaan ole kohdistettu riittäviä resursseja, mikä on heikentänyt niiden vaikuttavuutta.

Jatkossa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyä tulee kehittää tarkastelemalla ilmiötä kokonaisvaltaisesti niin lainsäädännön ja väkivallan osapuolille luotujen palvelujärjestelmien kuin väkivallan ennaltaehkäisyn ja tiedonkeruunkin näkökulmasta. Myös väkivaltaa ehkäisevien toimenpiteiden seurantaan tulee panostaa enenevässä määrin.

Tasa-arvoviranomaisten institutionaalinen asema

Tänään julkaistiin myös toinen taustaselvitys tasa-arvoselontekoa varten. Tasa-arvoviranomaisten institutionaalinen asema -selvityksessä (Anne Maria Holli, Marjo Rantala) tarkastellaan suomalaisen tasa-arvopolitiikan institutionaalisia rakenteita ja arvioidaan niiden toimivuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään vuoden 2001 tasa-arvoelinten organisaatiouudistuksen vaikutuksiin.

Selvityksessä todetaan, että tasa-arvoelinten niukat henkilöstöresurssit heikentävät niiden mahdollisuuksia hoitaa tehtäviään täyspainoisesti. Tasa-arvovaltuutetun lainsäädäntöön perustuvaa valvontaa lukuun ottamatta tasa-arvotoimielimillä ei ole käytössään kuin heikkoja hallinnollisia ohjauskeinoja.

Selvityksessä todetaankin, että suomalaisen tasa-arvopolitiikan ongelmat eivät niinkään liity tasa-arvoviranomaisen  toimintaan, koska ne ovat hoitaneet tehtävänsä annettujen puitteissa hämmästyttävän hyvin. Tasa-arvon edistäminen koskee myös muuta hallintoa, jonka tulisi omalla toimialallaan toimeenpanna kansallisen tasa-arvopolitiikan ja -lainsäädännön velvoitteet.

Lisätietoja

Ylitarkastaja Eeva Raevaara, puh. (09) 160 73842, 050 358 1289
Ylitarkastaja Taina Riski, puh. (09) 160 74889, 050 464 9323

verkkouutiset