Vauvaperheille kuuluu hyvää – vanhemmat tarvitsevat kuitenkin tukea jaksamiseen

Vauvaperheet ovat pääosin tyytyväisiä elämäänsä ja arkensa sujumiseen. Osa pikkuvauvaperheistä kuitenkin kokee, että raskausaikana ja synnytyksen jälkeen tarvitaan saatua enemmän tukea.

Myös terveydenhoitajat arvioivat suurimman osan vauvaperheistä pärjäävän hyvin, mutta tarvitsevan enemmän tukea.

Asia selviää Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -pilottitutkimuksesta. Pilottitutkimus toteutettiin kuuden maakunnan alueella ja siihen osallistui 657 perhettä. LTH-tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa 3–4 kuukauden ikäisten ja 4-vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveydestä, hyvinvoinnista ja palvelujen käytöstä. 

Synnytykseen ja parisuhteeseen kaivataan enemmän tukea

Terveydenhoitajien arvioiden mukaan paljon tukea tarvitsevia vauvaperheitä oli vähän. Vauvan syntymän jälkeen vanhemmat olisivat tarvinneet saatua useammin tukea vauvan nukkumiseen, itkuisuuteen ja ravitsemukseen, sekä omaan ja puolison jaksamiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

Synnyttäneistä vanhemmista 66 prosenttia ja toisista vanhemmista puolet ei omasta mielestään nukkunut riittävästi. Joka kymmenes vanhemmista ei pystynyt nukkumaan, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus.

Vauvaperheillä huoli omasta taloudellisesta tilanteestaan

Noin puolet perheistä arvioi taloudellisen tilanteensa kohtalaiseksi tai huonoksi. Seitsemän prosenttia perheistä oli saanut toimeentulotukea viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana, ja vähän yli joka kymmenes pilottitutkimuksen perheistä oli pelännyt ruuan loppuvan.  

”Lähes kaikki vanhemmat saivat tarvittaessa läheisiltään tukea ja apua, monessa perheessä apuna olivat vauvan isovanhemmat. Synnyttäneistä vanhemmista koki itsensä yksinäiseksi kuitenkin kahdeksan prosenttia”, THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetti kertoo. 

Vanhemmat tyytyväisiä erityisesti äitiysneuvolan palveluihin

Lastenneuvolan toimintaan vanhemmat olivat pääosin melko tyytyväisiä. Noin 60 prosenttia molemmista vanhemmista oli sitä mieltä, että vauvan neuvolakäynnit olivat sujuneet asiakaslähtöisesti.  

Vanhemmat olivat äitiysneuvolan toimintaan hieman tyytyväisempiä kuin lastenneuvolan toimintaan. Lähes kaikki vanhemmat olivat tyytyväisiä raskauden sekä vauvan terveyden ja kehityksen seurantaan. Yleisimmin vanhemmat kaipasivat sekä äitiys- että lastenneuvolassa enemmän tukea vanhemmuuteensa. 

Terveydenhoitajien arvion mukaan yleisimmin käytettyjä palveluja olivat 

• kotikäynti (32 %)
• lisä- tai seurantakäynti terveydenhoitajalle (29 %)
• lapsi- tai perhekerho (20 %) 
• erikoissairaanhoidon seuranta vauvalle (14 %). 

Tutkimus osa LAPE-ohjelmaa

Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tutkimus on osa Juha Sipilän hallituksen kärkihanketta Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa (LAPE), jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on tietoperustan vahvistaminen. Alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnista, terveydestä tai palvelukokemuksista ei ole ollut saatavilla säännöllistä ja kattavaa seurantatietoa. Tämän pilottitutkimuksen tarkoituksena oli testata LTH-tutkimuksen tiedonkeruumenetelmää.

Vastauksia saatiin kaikilta koulutusasteilta ja monenlaisista perheistä. Etenkin synnyttäneiden vanhempien vastausaktiivisuus oli hyvä. Tuloksia voidaan näin ollen pitää luotettavina ja yleistettävinä mukana olleiden maakuntien osalta lukuun ottamatta Uuttamaata ja Satakuntaa, joissa vain pieni osa kunnista osallistui tutkimukseen. 

Lisätietoa

STM: hankejohtaja Maria Kaisa Aula, p. 0295 163 6588, mariakaisa.aula(@)stm.fi
THL: tutkimuspäällikkö Reija Klemetti, p. 0295 247 265, reija.klemetti(@)thl.fi 

Mitä vauvaperheille kuuluu?: LTH-tutkimuksen 3-4-kuukautisten vauvojen ja heidän perheidensä pilottitutkimuksen perusraportti

Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tutkimus