Marja Penttilä ja Anna Kärkkäinen:
Voiko sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio toteutua ilman yhteistä potilas- ja asiakasrekisteriä?

Sosiaali- ja terveysministeriö 22.5.2018 15.06
Kolumni

Asiakas tulee terveysaseman vastaanotolle ja tarvitsee lääkäriltä apua vatsakipuihinsa. Samalla selviää, että muitakin vaivoja olisi, mutta ne vaatisivat enemmän sosiaalihuollon osaamista. Toimiiko yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tässä tilanteessa? Liikkuuko asiakastieto riittävästi eri yksiköiden välillä?

Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja asiakkaiden palvelukokonaisuuksien yhteensovittaminen on yksi keskeisimmistä sote-uudistuksen kulmakivistä. Onnistunut integraatio edellyttää, että eri aloilla ja organisaatioissa toimivat ammattilaiset tekevät yhteistyötä yhdessä ja asiakkaan kanssa.

Toiminnan lisäksi tarvitaan tiedonhallintaa. Tietojärjestelmät eivät vielä tue moniammatillista yhteistyötä täysimääräisesti, vaikka lainsäädäntö antaa siihen jo paljon mahdollisuuksia. Tilanne paranee, kun sosiaalihuollon asiakastiedot saadaan valtakunnallisesti käyttöön sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston kautta.

Asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen on olennaista asiakas- ja potilastietojen käsittelyssä.

Asiakas- ja potilastietoja ei kuitenkaan voi käyttää miten vain. Niiden käsittelyssä olennaista on asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Asiakasta informoidaan tietojen käsittelystä, esimerkiksi tietojen luovuttamisesta muulle organisaatiolle. Lainsäädäntö mahdollistaa välttämättömien tietojen luovuttamisen niissä tilanteissa, joissa suostumusta ei ole mahdollista saada. Salassapitoa, tietojen luovutuksia ja käsittelyä koskevia säädöksiä on esimerkiksi sosiaalihuollon asiakas- ja asiakasasiakirjalaeissa, terveydenhuollon potilaslaissa sekä potilasasiakirja-asetuksessa. Toimintaa ohjaavat substanssilait, kuten sosiaalihuoltolaki, terveydenhuoltolaki ja lukuisat erityislait.

EU:n tietosuoja-asetus tuo oman lisänsä säädöksiin määrittelemällä asiakas- ja potilastiedoille erilaiset käsittelyperusteet. Sen mukaan henkilötiedot on kerättävä tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten, eikä niitä saa myöhemmin käsitellä näiden tarkoitusten kanssa yhteen sopimattomalla tavalla (käyttötarkoitussidonnaisuus). Jos tietoja käytetään muihin kuin alkuperäisiin käyttötarkoituksiin, se vaatii perusteen, kuten yksilön suostumuksen taikka lain säännöksen.

Pelkästään asiakastietolain muutoksilla ja yhteisellä rekisterillä ei voida ohittaa muissa säädöksissä kuvattuja salassapito- ja luovutussääntöjä.

Nykyisten säädösten mukaisesti asiakas- ja potilastiedoilla on erilliset käyttötarkoitukset. Perusteet salassapidolle ja tietojen luovutuksille säädetään toimialakohtaisissa säädöksissä. Lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (asiakastietolaki) oltiin aiemmin esittämässä yhteistä asiakasrekisteriä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedoille. Tietoja olisi voinut käyttää palveluiden välillä käyttövaltuuksien perusteella. Lakivalmistelun edetessä huomattiin, että pelkästään asiakastietolain muutoksilla ja yhteisellä rekisterillä ei voida ohittaa muissa säädöksissä kuvattuja salassapito- ja luovutussääntöjä, vaan tarvitaan laajempaa tiedonhallinnan säädösuudistusta. Tietosuoja-asetus edellyttää, että tietojen luovutuksesta eri käyttötarkoitusten välillä säädetään lailla.

Vaikka asiakastietolain luonnoksesta on nyt poistettu malli yhteisestä asiakasrekisteristä, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen tiedonhallinnan valmistelua jatketaan. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon välinen asiakastietojen luovuttaminen helpottuu ja tiedonhallinta tukee sote-integraatiota.

Tiedonhallinnan uudistuksessa lähtökohtana on toiminnan tarpeet. Tärkeintä on miettiä, miten yhteistyötä tehdään eri sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja mitkä ovat ne keskeiset tiedot, jotka on välttämätöntä saada niissä aina käyttöön. Lisäksi tietojärjestelmiä on kehitettävä niin, että ne tukisivat paremmin myös nykyisiä luovutusmahdollisuuksia.

erityisasiantuntija Marja Penttilä

erityisasiantuntija Anna Kärkkäinen