Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Vuodenvaihteen muutokset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 19.12.2019 15.32
Tiedote

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla tulee vuoden 2020 alussa voimaan useita sosiaali-, terveys- ja vakuutusalan säädösmuutoksia. Tähän koosteeseen on kerätty niistä merkittävimmät.

Tiedotteen verkkoversiota on päivitetty 30.12.

Työeläkelainsäädäntöön useita muutoksia

Työeläkelainsäädännössä tulee voimaan useita toisiinsa liittymättömiä muutoksia. Näistä tärkeimmät ovat sairausvakuutuslain työtulouudistukseen liittyvät muutokset, työeläkevakuuttamisen laiminlyöntiä koskevat muutokset sekä täsmennykset eläkkeen perusteena oleviin työansioihin.

Lait tulevat voimaan 1.1.2020, lukuun ottamatta työansiokäsitteen muutoksia, jotka tulevat voimaan 1.1.2021.

Valituslupamenettely muuttuu lastensuojelussa ja jälkihuollon ikärajan noston voimaantulo täsmentyy

Uusi hallintoprosessilaki tulee voimaan 1.1.2020. Hallintoprosessilain myötä lastensuojelulain muutoksenhakuasioissa korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellytetään, että asianosainen tai viranomainen on saanut valitusluvan korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Tahdonvastaisissa huostaanotoissa säilyy nykyisenlainen valitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Lastensuojelun jälkihuollon ikäraja nousee 21 ikävuodesta 25 ikävuoteen 1.1.2020. Ikärajan korotusta sovelletaan niihin lapsiin ja nuoriin, jotka ovat oikeutettuja jälkihuoltoon 1.1.2020.

Terveysteknologian ohjaus- ja valvontatehtäviä siirretään Valvirasta Fimeaan

Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valvonta- ja ohjaustehtäviä siirretään Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (Valvira) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukseen (Fimea). Samalla Valviralla olevat kudoslain ja tutkimuslain alaiset tehtävät sekä biopankkeihin ja geenitekniikkaan liittyvät ohjaus- ja valvontatehtävät siirtyvät Valvirasta Fimeaan.

Toisiolain mukaisista tietopyynnöistä aiheutuvasta työstä voi periä maksun

Toisiolain mukaisista tietopyynnöistä päättää keskitetysti sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen, Findata. Sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annettuun lakiin (toisiolaki) on tehty muutos, joka varmistaa, että toisiolain mukaisista tietopyynnöistä aiheutuvasta työstä voi periä maksun. Maksujen määrät on määritelty sosiaali- ja terveysministeriön antamassa asetuksessa.

Aktiivimallin leikkuri ja velvoitteet puretaan

Aktiivimallin leikkurit eivät vaikuta työttömyysetuuteen, jota maksetaan ajalta 1.1.2020 jälkeen. Myöskään Kela tai työttömyyskassat eivät enää 1.1.2020 alkaen seuraa työttömyysetuuden saajan aktiivisuutta mallin perusteella.

Jos työttömyysetuutta on aiemmin aktiivimallin perusteella alennettu, se palautuu normaalin suuruiseksi vuoden 2020 alusta. Tammikuussa maksuun tuleviin, mutta vuonna 2019 kertyneisiin työttömyysetuuksiin aktiivimallin leikkurit vielä vaikuttavat.

Aktiivimallin kumoamisen vuoksi muutetaan myös työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia ja työttömyyskassalakiin sisältyviä ansiopäivärahan valtionosuutta koskevia säännöksiä. Näillä muutoksilla ei ole vaikutusta työttömille työnhakijoille maksettaviin etuuksiin.

Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikäraja nousee

Jatkossa vuonna 1961 tai myöhemmin syntynyt työtön henkilö on oikeutettu työttömyysturvan lisäpäiviin 62-vuotiaana, kun nyt ikäraja on 61 vuotta. Vanhempien ikäluokkien lisäpäiväoikeuteen ei tehdä muutoksia.

Samalla työttömyysetuuksien myöntämisen ja työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden yläikärajoja muutetaan niin, että ikärajat vastaavat alimman eläkeiän ikärajojen nousua.

Rajoituslain voimassaoloa jatketaan ja sote-ulkoistusten ehtoja tiukennetaan

Sote-investointeja ja ulkoistuksia koskevan ns. rajoituslain voimassaoloa jatketaan vuoden 2025 loppuun asti. Samalla ulkoistamisen ehtoja tiukennetaan. Myös sote-palvelujen yhteistoiminta-alueita koskevan Paras-puitelain velvoitteita jatketaan vuoden 2023 loppuun. Muutokset tulevat voimaan 1. tammikuuta 2020.

Sairaanhoitajan määrättävissä oleva lääkevalikoima laajenee

Lääkevalikoiman laajennus tapahtuu asetuksen muutoksella. Jatkossa sairaanhoitajien määrättävissä on lääkevalikoima, jota käytetään yleisesti heidän vastaanotolleen ohjattavien potilasryhmien hoidossa. lääkevalikoimaa laajennetaan. Samalla sairaanhoitaja saa oikeuden määrätä lääkkeitä myös kauppanimellä eli lääkkeen valmistajan tai markkinoijan lääkkeelle antamalla nimellä. Rajattu lääkkeenmäärääminen koskee myös sairaanhoitajana laillistettua terveydenhoitajaa ja kätilöä.

Lääkkeen määräämisestä annetun asetuksen muutos tulee voimaan 1.1.2020. Sairaanhoitajat eivät kuitenkaan voi määrätä asetuksessa mainittuja uusia lääkkeitä vielä tuolloin, sillä tarvittavat tiedot saadaan Lääketietokantaan 1.3.2020.

Sitovat raja-arvot 22 uudelle syöpävaaralliselle tekijälle

Valtioneuvosto antoi 12.12.2019 asetuksen, jossa määritellään sitovat raja-arvot 22 uudelle syöpävaaralliselle tekijälle. Lisäksi kahden syöpävaarallisen tekijän aiempia raja-arvoja tarkistetaan. Sitovat raja-arvot on tähän mennessä ollut vain kolmella aineella.

Uudet sitovat raja-arvot vastaavat EU-direktiivien raja-arvoja.

Sotainvalidien puolisoiden etuudet ja vapaaehtoisten rintama-avustus vuonna 2020

Sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien avokuntoutuksen enimmäishinta on 1050 euroa kuntoutettavaa kohti. Kotikuntoutuksena annettavan avokuntoutuksen enimmäishinta on 1575 euroa kuntoutettavaa kohti.

Sotainvalidin puolison kuntoutukseen oikeuttavaa sotainvalidin työkyvyttömyysastetta lasketaan 50 prosentista 30 prosenttiin. Muutoksen myötä oikeus kuntoutukseen on jatkossa sama sekä sotainvalidien puolisoilla että leskillä.

Ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille myönnettävä rintama-avustuksen määrä pysyy ennallaan.

Kalastusaluksilla työskentelevien työoloihin parannuksia

Merikalastusaluksilla työskentelevien henkilöiden työolosuhteita parannetaan asettamalla vähimmäisvaatimuksia, jotka liittyvät aluksen asuinympäristöön ja ruokahuoltoon.

Työnantajan järjestämän työterveyshuollon korvausten painopiste ennalta ehkäisevään suuntaan

Työterveyshuollon korvausjärjestelmä uudistuu ja työnantajan järjestämän työterveyshuollon painopistettä siirtyy ennalta ehkäisevään suuntaan. Työnantajan järjestämälle työterveyshuollolle määrätään yksi yhteinen enimmäismäärä, jonka voi käyttää kokonaan ehkäisevän työterveyshuollon eli korvausluokka I:n mukaiseen toimintaan. Sairaanhoidon eli korvausluokan II kustannuksia korvataan enintään 40 prosenttia yhteisestä enimmäismäärästä. Työterveyshuollon sairaanhoidon sisältöä ei rajata nykyisestä. Vuonna 2018 vahvistettu laki sairausvakuutuslain 13 luvun muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (1075/2018) tulee tältä osin voimaan vuoden 2020 alussa.  Uusia säännöksiä sovelletaan työnantajan sellaiseen tilikauteen, josta yli puolet ajoittuu vuodelle 2020 tai myöhemmälle ajalle. 

Muutoksella halutaan tukea työikäisen väestön työkykyä koko työuran ajan, vähennetään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrää ja turvata työssä jatkaminen vanhuuseläkeikään asti.

Pienimpiin eläkkeisiin korotuksia vuonna 2020

Kansaneläkkeen täysi määrä nousee noin 34 eurolla kuukaudessa ja takuueläkkeen täysi määrä 50 eurolla kuukaudessa. Noin 609 000 eläkeläistä, joiden kokonaiseläke on alle 1200-1300 euroa kuukaudessa, saa vähintään pienen korotuksen eläkkeeseensä.

Korotuksen jälkeen yksinasuvan täysimääräinen kansaneläke on 662,86 euroa kuussa ja avo- tai avioliitossa asuvan 591,79 euroa kuussa. Takuueläkkeen täysi määrä on 834,52 euroa.

Pienituloisten perusturvaan, joihinkin lapsilisiin ja elatustukeen korotuksia vuonna 2020

Perusturvaetuuksiin eli vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan, sairaus- ja vanhempainpäivärahaan sekä työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen tehdään tasokorotus. Peruspäivärahan korotus nostaa myös ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen tasoa. Tasokorotuksen lisäksi näihin kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin on tulossa indeksitarkistus, jonka määrä on 1,0 %.

Monilapsisten perheiden lapsilisiä korotetaan 10 eurolla kuukaudessa neljännestä lapsesta alkaen. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla kuukaudessa. Muutos toteutetaan niin, että siitä hyötyvät myös toimeentulotuen varassa olevat perheet. Tästä syytä yksinhuoltajan toimeentulotuen perusosaa korotetaan. Täysimääräistä elatustukea korotetaan 7 eurolla kuukaudessa. Elatustukeen tehdään tasokorotuksen lisäksi n. 0,77 %:n indeksikorotus.

Työttömyysvakuutusmaksujen kokonaismäärät vuodelle 2020

Työttömyysvakuutusmaksujen kokonaismäärää alennetaan ensi vuonna 0,49 prosenttiyksikköä. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,25 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,45 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 125 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 1,70 prosenttia palkasta.

Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on ensi vuonna 0,65 prosenttia palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,45 prosenttia palkasta.

Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu on 0,45 prosenttia liiketoiminnasta maksettujen palkkojen määrästä, jos palkkasumma on korkeintaan 2 125 500 euroa. Sen ylittävältä osalta maksu on 0,99 prosenttia palkasta. Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu on 0,45 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 125 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 1,21 prosenttia palkasta. Työllisyysrahaston suhdannepuskurin enimmäismäärää nostetaan 6,0 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavien menojen suuruiseksi.

Ehdollinen korvattavuus lääkekorvausjärjestelmässä jatkuu

Lääkekorvausjärjestelmässä käytössä ollutta ehdollisen korvattavuuden toimintamallia on päätetty jatkaa.

Useat Euroopan maat ovat ottaneet käyttöön niin sanottuja riskinjakomalleja, joilla ne pyrkivät hallitsemaan uusien lääkkeiden käyttöönottoa. Ehdollinen korvattavuus on Suomessa käytössä oleva riskinjakomalli.

Jotta lääkekorvausjärjestelmä ja korvattavien valmisteiden hintasääntely toimisivat tarkoitetulla tavalla, hallitus on esittänyt ehdollista korvattavuutta jatkettavaksi vuoden 2025 loppuun saakka. 

Vaasan sairaalaan laaja ympärivuorokautinen päivystys

Vaasan keskussairaala muuttuu laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalaksi 1.1.2020. Samalla Seinäjoen keskussairaalalta poistuu velvoite järjestää ruotsinkielisiä päivystyspalveluja. Muuten nykyiset 12 laajan päivystyksen yksiköt jatkavat toimintaa ennallaan.

Yliopistosairaaloilla on jatkossa velvollisuus antaa tuomioistuimille lääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja erilliskorvausta vastaan.

Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttävät asumismenot vuonna 2020

Eläkkeensaajan asumistuen määrään hyväksyttäviä asumismenojen enimmäismääriä korotetaan 1,4 prosenttia vuoden 2020 alusta. Korotuksen jälkeen asumismenojen hyväksyttävät enimmäismäärät ovat asuinkunnasta riippuen 6745–8 360 euroa vuodessa.

Lämmityskustannuksena huomioidaan ensi vuonna 1,32–1,60 euroa kuukaudessa neliömetriä kohden. Kunnossapitokustannuksena huomioidaan 43,28 euroa kuukaudessa. Vesikustannusten määrä pysyy vuoden 2019 tasolla ollen 29,42 euroa kuukaudessa.

Korotukset vastaavat yleisen kustannustason muutosta.

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitus turvataan

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitus varmistetaan toistaiseksi voimassa olevilla säännöksillä. Säännökset ovat olleet väliaikaisina voimassa vuodesta 2005 alkaen. Tavoitteena on turvata työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen jatkuvuus, laatu ja riittävyys.

Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2020

Vuonna 2020 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia palkasta. Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti on 24,10 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden korotettu maksu 25,60 prosenttia. Nämä maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2019.

Työntekijöiden eläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden korotettu työeläkevakuutusmaksu 8,65 prosenttia. Molemmat maksut ovat 0,4 prosenttiyksikköä korkeammat kuin vuonna 2019. Työnantajan keskimääräinen maksu on 16,95 prosenttia, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2019. Työntekijöiden ja työnantajien maksuosuuksien muutos johtuu kilpailukykysopimuksessa sovitusta maksuosuuksien siirrosta työnantajilta työntekijöille.

Työssään syöpäsairauden vaaralle altistuvien rekisteröintiä tarkennetaan

Työnantajalla on Suomessa lakisääteinen velvollisuus pitää luetteloa sellaisista työpaikalla käytetyistä aineista, seoksista ja työmenetelmistä, jotka aiheuttavat syöpää tai vaurioittavat perimää. Samoin työnantajan on pidettävä rekisteriä niistä työntekijöistä, jotka altistuvat näille tekijöille.

Laissa säädettäisiin jatkossa myös tietojen luovuttamisesta ASA-rekisteristä sekä tietojen säilyttämisajoista EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Luetteloitavat aineet määriteltäisiin EU:n niin kutsutun CLP-asetuksessa (Aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annettu asetus).

Vuoden 2020 sairausvakuutusmaksut

Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on 0,68 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta vuonna 2020. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,65 prosenttia. Eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 0,04 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2019.

Työantajan sairausvakuutusmaksu on 1,34 prosenttia. Maksu on 0,57 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2019.

Palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu on 1,18 prosenttia palkka- ja yrittäjätulosta, jos vuotuisen palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä on vähintään 14 574 euroa. Maksu laskee 0,36 prosenttiyksikköä vuodesta 2019. Jos palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä jää alle 14 574 euron, päivärahamaksu on 0,00 prosenttia kuten myös vuonna 2019.

Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on 0,15 prosenttia vuonna 2020. Tämä on 0,08 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2019.

Elinaikakerroin vuodelle 2020

Elinaikakerroin vuodelle 2020 on 0,95404. Vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1958 syntyneiden vuonna 2020 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 4,596 prosenttia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut pysyvät ennallaan vuonna 2020

Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen enimmäismäärät ja tulorajat tarkistetaan joka toinen vuosi kansaneläkeindeksin ja työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Tasasuuruisten asiakasmaksujen enimmäismääriin ei tehdä indeksitarkastuksia vuosille 2020-2021, sillä kansaneläkeindeksi on pysynyt samana kuin edellisellä tarkistuskerralla vuonna 2017. Maksut pysyvät siten ennallaan.

Maksujen tulorajat jatkuvassa ja säännöllisessä kotona annettavassa palvelussa nousevat työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti noin 2 prosenttia. Vähimmäiskäyttövara pitkäaikaisessa laitoshoidossa nousee 108 eurosta 110 euroon.

Terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttömaksut vuodelle 2020

Apteekeilta perittävä maksu on 0,048 euroa jokaisesta apteekin ja sen sivuapteekkien toimittamasta sähköisestä lääkemääräyksestä. Kunnallisilta terveydenhuollon palvelujen antajilta perittävä maksu on 2,196 euroa kutakin kunnan asukasta kohden. Yksityisiltä terveydenhuollon palvelujen antajilta perittävä maksu on 0,371 euroa jokaisesta yksityisen terveydenhuollon palvelujen antajan laatimasta sähköisestä lääkemääräyksestä. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa 80 000 euron vuosimaksusta, joka peritään valtion ylläpitämiltä terveydenhuollon toimintayksiköiltä

Työeläkeindeksi ja palkkakerroin vuodelle 2020

Palkkakertoimeksi vahvistettiin 1,446. Vuoteen 2019 verrattuna palkkakerroin nousee noin 2,0 prosenttia. Työeläkeindeksi on ensi vuonna 2617. Työeläkeindeksi nousee noin 1,2 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.

Työfysioterapeutin vastaanotolle voi päästä ensi vuonna ilman lähetettä

Vuoden 2020 alusta lähtien työntekijä voi päästä työfysioterapeutin vastaanotolle ilman erillistä lähetettä tai työterveyshuollon ammattihenkilön tekemää arviota työfysioterapeutin konsultaation tarpeesta.

Sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen määräytyminen muuttuu

Sairausvakuutuslain mukainen päivärahaetuus sekä Kelan maksama kuntoutusraha määräytyvät hakijan vuositulojen perusteella. Vuositulossa otetaan huomioon henkilön tulot etuuden alkamista edeltävän 12 kalenterikuukauden ajalta.

Sijoitettujen lasten perusoikeudet vahvistuvat

Lastensuojelulain muutokset vahvistavat kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten oikeutta hyvään kohteluun, huolenpitoon ja valvontaan. Samalla jälkihuollon ikäraja nousee 25 ikävuoteen.

 
Sivun alkuun