FI SV

Haitalliset jättiputket torjuttava ensin asutuksen keskellä

Maa- ja metsätalousministeriö 13.3.2018 13.15
Tiedote
Haitalliset jättiputket torjuttava ensin asutuksen keskellä

Jättiputkien hävittäminen tulisi aloittaa asutuksen keskeltä sekä virkistysalueilta. Seuraavaksi torjunta olisi suunnattava jättiputkien uusille esiintymäpaikoille, joihin ei vielä ole kehittynyt siemenpankkia. Tämän jälkeen torjunta kannattaa suunnata esiintymiin, joista jättiputki leviää helposti ympäristöönsä, kuten esimerkiksi vesistöjen ja teiden varsille.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on tänään 13.3.2018 hyväksynyt Suomen ensimmäisen hallintasuunnitelman EU:n haitallisille vieraslajeille. Suunnitelman avulla ohjataan 37 vieraslajin torjuntaa ja siinä on myös selvitetty käytettäviä keinoja sekä torjuntayhteistyöhön tarvittavia tahoja.

Torjuntatoimet tärkeimpiin kohteisiin, tiedotus avainasemassa

Haitallisten vieraslajien torjumiseksi selvitettiin, miten laajasti Suomessa esiintyy EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon kuuluvia lajeja ja miten niitä voitaisiin kustannustehokkaimmin torjua. Selvitysten perusteella laadittiin suunnitelma, mille alueille näiden vieraslajien torjunta kannattaa kohdistaa.

Leviämisen eri vaiheissa olevat haitalliset vieraslajit vaativat erilaisia torjuntatoimia. Tehokkainta on, jos lajin tuonti tai leviäminen uudelle alueelle pystytään kokonaan estämään. Jos laji on levinnyt laajalle eikä sen torjuminen tai hävittäminen ole teknisesti mahdollista tai taloudellisesti mielekästä, voidaan tavoitteeksi asettaa kannan rajoittaminen tai lajin leviämisen estäminen uusille alueille haittojen minimoimiseksi. 

Lisäksi selvitettiin, miten haitalliset vieraslajit pääsevät leviämään Suomeen tahattomasti esimerkiksi tuontitavaroiden ja ajoneuvojen mukana. Paras keino estää vieraslajien leviäminen on laaja tiedottaminen vieraslajeista ja niiden riskeistä. Tärkeää on estää haitallisten lajien myynti, osto ja kasvatus sekä karkaaminen ympäristöön.

EU:n vieraslajiasetus ja kansallinen lainsäädäntö eivät edellytä kaikkien vieraslajiesiintymien torjuntaa, ja monet nykyiset Suomessa käytössä olevat toimenpiteet täyttävät lainsäädännön vaatimukset. Koska vieraslajien torjuntaan ei ole osoitettavissa erillistä määrärahaa, hallintasuunnitelmalla nykyiset torjuntaresurssit ohjataan tärkeimpiin kohteisiin Suomessa.

Keltamajavakaali kannattaa poistaa ja täplärapujen istuttaminen on kielletty

Haitallisen vieraslajin keltamajavankaalin tiedossa olevia esiintymiä on Suomessa vielä niin vähän, että lajin leviäminen voidaan estää poistamalla nämä esiintymät ja tiedottamalla lajin haitallisuudesta. Myös EU:n vieraslajiluettelossa olevan täpläravun istuttaminen ja viljely on kiellettyä, eikä niitä saa siirtää vesistöissä uusille alueille tai toisiin vesistöihin.

Villasaksirapua puolestaan tavataan vain satunnaisvieraana Suomessa, joten kalastajia ja muita villasaksiravun löytäjiä kehotetaan poistamaan havaitsemansa yksilöt vesistöistä. EU:n luettelossa olevien, etenkin koristekasveina, akvaarioissa ja lemmikkeinä pidettyjen vieraslajien maahantuonti sekä pääsy Suomen luontoon tulee estää.

Haitalliset vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta

Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta

Suomen on yhdessä muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa pyrittävä hävittämään haitalliset vieraslajit ja estämään niiden leviäminen. EU:ssa on säädetty luettelo haitallisista eläin- ja kasvilajeista, joita ei saa tuoda EU:n alueelle. Näitä lajeja ei saa EU:n alueella myöskään kasvattaa, myydä eikä kuljettaa EU:n sisällä. Lajien päästäminen ympäristöön on kielletty.

Hallintasuunnitelman pohjalla oleva selvitys laadittiin EU:n haitallisten vieraslajien levinneisyys ja hallintatoimenpiteet -hankkeessa (EU-HAVI). EU-HAVI-hankkeen toteuttivat Luonnonvarakeskus (koordinaattori), Suomen ympäristökeskus ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Leviämisväyliä koskeva suunnitelman osa laadittiin Suomen ympäristökeskuksessa. EU:n luetteloon elokuussa 2017 lisättyä 12 uutta lajia koskeva vastaava hallintasuunnitelma laaditaan ja hyväksytään erikseen vuoden 2019 helmikuuhun mennessä.

Tutustu hallintasuunnitelmaan

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies, Johanna Niemivuo-Lahti, puh. 0295 16 2259,
johanna.niemivuo-lahti(at)mmm.fi

lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, puh. 0295 162 456,
pekka.kemppainen (at)mmm.fi (paikalla 26.3. alkaen)

Katso myös:

Kansallinen vieraslajiportaali www.vieraslajit.fi
Vieraslajilaki

EU:n vieraslajiluettelo:
Euroopan unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelo
Haitalliset vieraslajit (EU)