FI SV

Joka kymmenes sikatila lopettaa tänä vuonna – kotimaiset joulukinkut saattavat loppua kesken

Maa- ja metsätalousministeriö 5.12.2018 7.00
Uutinen
Joka kymmenes sikatila lopettaa tänä vuonna – kotimaiset joulukinkut saattavat loppua kesken

Alan kannattamattomuus ajaa sikatilalliset umpikujaan. Tänä vuonna sianlihaa tuotetaan ensimmäistä kertaa Suomessa vähemmän kuin suomalaiset syövät. Tilojen väheneminen heijastuu myös tulevaan juhlakauteen: suomalainen joulukinkku voi olla pian joulupöydässä harvinainen herkku.

Somerolla Kankarin tilaa pitävä Jukka Eeva myy noin 3 000 lihasikaa vuodessa. Vuonna 2010 sikatilan ostanut Eeva kertoo, että yksi lihasika tuottaa hänelle tällä hetkellä noin 3 euroa tappiota.

”Melkein jokainen tila punnitsee tällä hetkellä, onko järkevää jatkaa. Hetkellisesti vaikean tilanteen pystyy kestämään, mutta jos tilanne jatkuu pitkään, alan vaihtaminen on ainoa vaihtoehto”, Eeva sanoo.

Tilalliset lopettavat nyt hurjalla vauhdilla: viime vuonna sikatilojen määrä väheni Suomessa 13 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Vuoden 2018 saldoksi on arvioitu myös 10-13 prosentin laskua viime vuodesta. Jos arvio käy toteen, Suomessa on kuluvan vuoden jälkeen enää alle tuhat sikatilaa.

”Sikatilojen taloudelliset edellytykset ovat olleet todella haasteelliset jo monta vuotta. Lopettaneiden tilojen lukumäärä on erittäin merkittävä: joka kymmenes sikatila lopettaa tänä vuonna”, Suomen Sikayrittäjät ry:n puheenjohtaja Ari Berg sanoo.

Rahoittajat ovat varovaisia, tuotannon väheneminen vaikuttaa myös vientiin

Berg kertoo, että kuluvana vuonna on tapahtunut historiallinen käänne: Suomessa tuotetaan nyt vähemmän sianlihaa kuin mitä suomalaiset syövät.

”Viime vuonna Suomessa tuotettiin 182 miljoonaa kiloa sianlihaa. Nyt on ennustettu, että määrä putoaisi jopa 170 miljoonaan kiloon tai sen alle”, Berg kertoo.

Berg kertoo, että heikko kannattavuus näkyy myös siinä, että tilallisten rakennukset ja laitteet ovat vanhoja.

”Uudisinvestointeja ei ole tehty, koska pääomaa ei ole”, Berg sanoo.

Hänen mukaansa epävarmuus heijastuu myös rahoituspuolelle, ja rahoittajatkin ovat tulleet varovaisemmiksi.

Tuotannon väheneminen heijastuu myös sianlihan vientiin.

”Kun tuotanto vähenee rajusti, myös vienti vähenee, sillä lihaa tarvitaan kotimaassa enemmän”, Berg sanoo.

Miten käy suomalaisen joulukinkun?

Joulukinkun kulutus on Suomessa korkealla. Suomalaiset syövät keskimäärin 7 miljoonaa kiloa kinkkua vuodessa. Liha-alan yhdistyksen Lihatiedotuksen mukaan valtaosa viime vuonna ostetuista joulukinkuista oli suomalaisia joulukinkkuja, ja ulkomaisten joulukinkkujen osuus oli hieman alle kuusi prosenttia.

Nyt kotimaisen joulukinkun saatavuus on kuitenkin vaarassa, sillä tilamäärän laskiessa sikoja kasvatetaan Suomessa huomattavasti aiempaa vähemmän. Joulun alla kasvatusmäärä pysyy tasaisena, eikä sitä nosteta.

”Teurastusmääriä voidaan säätää hieman, mutta se on marginaalista”, Berg sanoo.

Jukka Eevan mukaan joulukinkkujen tilanne voi kärjistyä etenkin ensi vuoden jouluna, jos lopettavien tilojen syöksy jatkuu.

”Silloin voi olla todennäköistä, että suomalaista kinkkua ei enää riitä kaikille ja hinnat nousevat.”

Berg neuvookin kaikkia suomalaisen joulukinkun mieliviä olla tänä vuonna erityisen ajoissa liikkeellä.

”Kannattaa varautua tilanteeseen ja varata joulukinkku mahdollisimman pian”, Berg sanoo.

FAKTA: Suomalaisella sialla on saparo

  • Suomalaiset siat ovat terveitä, eikä Suomessa ole vakavia sikasairauksia, kuten monissa muissa maissa. Myös lääkkeitä käytetään suomalaisille sioille hyvin vähän.
  • Suomalaisella sialla on hyvin tilaa liikkua: tilavaatimus ylittää Suomessa EU-lainsäädännön tason.
  • Suomalaisten sikojen saparoja ei ole typistetty toisin kuin monissa muissa EU-maissa. Sikojen saparo kertoo eläimen hyvinvoinnista: kun sika voi hyvin, saparo on kippuralla. Suorasta saparosta näkee heti, ettei sialla ole kaikki hyvin. Sika voi olla sairastunut tai karsinassa esiintyy häiriökäyttäytymistä, joka stressaa sikaa.
  • Suomalaisten sikojen terveyttä ja hyvinvointia seurataan Sikavan avulla. Sikava on sikaloiden oma terveysluokitusrekisteri. Tämän terveydenhuoltojärjestelmän avulla seurataan muun muassa sikaloiden tautitilannetta, sikojen hyvinvointia ja lääkkeiden käyttöä. Säännölliset eläinlääkärikäynnit ovat Sikavan perustana, ja Sikavaan kertyviä kansallisia tietoja käytetään myös tutkimusaineistona. Sikava on sertifioitu laatujärjestelmä, jolla on Eviran kansallisen laatujärjestelmän status. Sikava on toiminut Suomessa jo 15 vuotta.

Lähteet: sika-asiantuntija Kati Kastinen / ProAgria, MTK Sianlihantuotanto.

Lisätietoja:

Ari Berg
puheenjohtaja
Suomen Sikayrittäjät ry
puh. 040 566 7328
ari.berg(at)ariberg.fi

Jukka Eeva
toimitusjohtaja
Kankarin Tila Oy
puh. 040 531 0010
jukka.eeva(at)gmail.com

Anna-Leena Miettinen
yksikönpäällikkö
maa- ja metsätalousministeriö
puh. 040 033 0812
anna-leena.miettinen(at)mmm.fi

Kuvia median käyttöön: www.mmm.fi/laheltaparempaa/medialle 

Maa- ja metsätalousministeriön kaksivuotinen ruuan arvostuskampanja pyrkii lisäämään suomalaisten tietoisuutta ruuan alkuperän merkityksestä: kuinka ruoka tuotetaan meillä Suomessa ja mitä saamme, kun valitsemme lähellä tuotettua ruokaa. Läheltä parempaa -kampanjassa seurataan kymmenen eri puolilla maata sijaitsevan maatilan kautta nykyaikaista suomalaista ruuantuotantoa ja etsitään vastauksia sille, miksi suomalaisen ruuan sanotaan olevan maailman puhtainta, vastuullisesti tuotettua ja jäljitettävää. Kampanjassa ovat mukana myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC. www.läheltäparempaa.fi #läheltäparempaa #bramatväxernära

Eläimet ja kasvit Ruoka ja maatalous