Karhukannan kasvu taittui suunnitellusti, metsästyskiintiö tänä vuonna viime vuotta pienempi

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut metsästyskauden 2019–2020 suurimmaksi sallituksi saaliskarhujen määräksi 313 karhua. Karhukannan kasvu on taittunut suunnitellusti, ja alkavalla metsästyskaudella tavoitteena on kannan tason vakiinnuttaminen.

Viime vuonna vahvistetun tavallista suuremman karhukiintiön (355) tavoitteena oli vakiinnuttaa kasvussa ollut karhukannan taso, purkaa kannan tihentymiä ja ehkäistä pitkään kasvussa olleita porovahinkoja. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tämän vuoden toukokuussa tekemän arvion mukaan karhukannan yhtäjaksoinen, vuonna 2012 alkanut kasvu onkin nyt taittunut.

Suomen karhukannan kooksi arvioitiin toukokuussa kevään pentutuotto huomioiden 2 020–2 130 yksilöä. Viime vuonna vastaava luku oli 2 130–2 260, eli kanta on pienentynyt viime vuodesta noin 5 prosentilla. Erillisiä pentueita arvioitiin tänä keväänä olevan 193–222, eli noin 4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin (201–232).

Alueelliset muutokset karhukannassa olivat selvimmät Itä-Suomessa. Alueen pohjoisosassa karhukanta pieneni, mutta runsastui alueen eteläosassa.

Nyt vahvistettu kiintiö (313) on 42 karhua pienempi kuin edellisen metsästyskauden kiintiö (355). Metsästyskaudella 2017–2018 kiintiö oli 255 karhua.

Pyyntiä tarkoitus suunnata erityisesti Pohjois-Karjalaan

Karhu kuuluu EU:n luontodirektiivissä tiukasti suojeltuihin lajeihin. Suomen karhukanta on kuitenkin riittävän suuri siihen, että sitä voidaan säädellä luontodirektiivin sallimalla ns. kannanhoidollisella metsästyksellä. Tänä vuonna tavoitteena on vakiinnuttaa kanta poronhoitoalueen ulkopuolella nykyiselle tasolle.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa vahvistetun karhukiintiön osuus suhteessa alueelliseen kantaan on nyt poronhoitoalueella 25 prosenttia (viime vuonna 27,5), muualla Suomessa 13 (14) ja koko maassa keskimäärin 15,1 prosenttia (16,1). Pyyntiä on kuitenkin tarkoitus suunnata erityisesti Pohjois-Karjalaan, joten useimmilla poronhoitoalueen ulkopuolisilla alueilla verotusprosentti tulee todennäköisesti jäämään alle 10 prosenttiin.

Poronhoitoalueen karhukiintiö on tänä vuonna 85 yksilöä (95 -> 85), joista itäisellä poronhoitoalueella 70 ja läntisellä 15. Poronhoitoalueen ulkopuolella kiintiöksi vahvistettiin 228 karhua eli 32 yksilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Pennulliset naaraat ja alle 1-vuotiaat pennut rauhoitettuja

Kannanhoidollinen metsästys ei kohdistu juuri ollenkaan lisääntyvään kantaan, koska pennulliset naaraat ja alle 1-vuotiaat pennut ovat rauhoitettuja. Karhukannan lisääntymisen kannalta avainasemassa olevien aikuisten naaraiden metsästyskuolleisuus on siksi uroksia pienempää.

Erityisesti nuoria uroskarhuja vaeltaa lisäksi säännöllisesti Suomen puolelle Venäjältä, jossa karhukanta on tiheämpi kuin Suomessa. Karhusaalis on em. syistä urosvoittoista (63 %) ja kaadetut karhut ovat yleensä suhteellisen nuoria. Aikuisten yksilöiden suhteellista osuutta saaliista pienentää myös se, että huomattava osa itäisen Suomen aikuisista uroksista siirtyy tyypillisesti Venäjän puolelle ennen metsästyskauden alkua. Karhujen vaeltaminen edestakaisin yli rajan on kasvattanut nopeasti karhukannan geneettistä monimuotoisuutta poronhoitoalueen ulkopuolella 1990-luvun puolivälistä alkaen.

Poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta päättää Riistakeskus

Karhunkaatolupien kohdentamisessa tulee maa- ja metsätalousministeriön mielestä huomioida eri alueiden vahinkokehityksen lisäksi myös alueen hirvieläinkantojen tila suhteessa karhukantaan. Huomiota tulee edelleen kiinnittää myös metsäpeurakannan turvaamiseen Suomenselällä ja Kainuussa.

Poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta päättää Suomen riistakeskus. Kiintiöstä myönnettävien poikkeuslupien lisäksi Riistakeskus voi – tarkkaa harkintaa käyttäen – myöntää poikkeusluvan myös vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Näiden lupien määrää ei jatkossakaan rajoiteta.

Ennustemalli kestävästä verotuksesta laaditaan karhukannassa tapahtuneiden muutosten ja tunnetun verotuksen perusteella. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen karhukannan on arvioitu kestävän noin 14 prosentin suuruista pyyntiverotusta ilman kannan pienenemistä. Kalenterivuonna 2018 karhun tunnettu kokonaiskuolleisuus oli 349 yksilöä, josta metsästyksen osuus oli 335 yksilöä (96 %). Todellinen saalisprosentti oli tyypillisesti pienempi (15,2 %) kuin kiintiön laskennallinen verotusprosentti (16,1%).

Maa- ja metsätalousministeriön asetus (860/2019)
Asetuksen taustamuistio (3.7.2019)
Luonnonvarakeskus: Suomen karhukannan tila ja pentuetuotto 2018

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 040 733 6229
ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868
Sähköpostit muotoa [email protected]