Ministeri Lepän puhe Lapin metsätalouspäivillä

Maa- ja metsätalousministeriö 14.2.2019 12.48
Puhe

Hyvät kuulijat, On kunnia avata 61. kerran järjestettävät metsätalouspäivät. Tänne Rovaniemelle on kokoontunut mahtava määrä metsäalan asiantuntijaväkeä koolle. Se ei ole ihme, sillä Metsätalouspäivät kuuluvat ehdottomasti vuoden merkittävimpiin metsäalan ammattitapahtumiin.

Puu on pohjoiselle tärkeää. Koko maan puustosta kolmannes on Pohjois-Suomen alueella. Pelkästään Lapin alueella on koko maan mäntypuustosta yli viidennes. Pohjoisessa metsien kasvu ja hakkuumahdollisuudet kasvavat voimakkaasti lähivuosikymmeninä. Metsillä on täällä myös monia muita kuin puutuotannollisia arvoja. Esimerkiksi metsätalouden, matkailun ja porotalouden tarpeiden yhteensovittaminen metsien käytössä on pohjoisessa arkea.

Lapin metsätalouspäivien ohjelma on jälleen ajassa kiinni. Luvassa on painavaa puhetta metsien merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa, metsäteollisuuden investointinäkymistä sekä metsän kasvatustavoista.

Ohjelmassa on myös kansainvälistä metsäpolitiikkaa. Vaikka EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, moni eurooppalainen päätös vaikuttaa metsien käyttöön. Suomen ja muiden metsämaiden on oltava jatkuvasti hereillä. Eurooppalaisilla kentillä metsävaikuttaminen lähtee perusasioista. Vaikkapa siitä, että meillä kaadetun puun tilalle istutetaan neljä tainta. Olen itsekin saanut vastata monta kertaa kysymykseen, montako metsää teillä Suomessa on.

Hyvän pohjan kansainväliselle vaikuttamiselle ja kotimaiselle päätöksenteolle tarjoaa laadukas metsätutkimus. Suomalainen metsätutkimus on erittäin korkeatasoista. Haluan erikseen korostaa, että luotan vahvasti Luonnonvarakeskuksen metsätutkimukseen. Uusin metsien inventointitieto antaa vankan pohjan arvioida esimerkiksi Suomen metsien hiilinielun kehitystä ja kestävää hakkuumäärää. Uskallan kysyä, onko yhtään maata joka tuntisi metsänsä yhtä hyvin kuin me.

Metsätutkimusta tarvitaan myös metsien käsittelytapojen kehittämiseksi sekä metsäalan ammattilaisten ja metsänomistajien tueksi. Metsäpolitiikan yksi tärkeä tavoite on mielestäni, että metsänomistajalla on tietoa ja välineitä hoitaa metsäänsä haluamallaan tavalla. Hyvä esimerkki tästä on huomisen teema peitteisestä metsänkasvatuksesta. Metsän kasvatustavasta ei pidä tehdä poliittista kannanottoa, vaan on valittava kohteeseen sopiva ja omistajan tavoitteiden mukainen tapa. Metsänomistajat ovat parhaita päätöksentekijöitä metsien käytöstä.

Hyvä metsäväki,

Mennyt vuosi oli metsäalalla erinomainen. Metsäteollisuuden tuotanto jatkoi kasvuaan ja yritykset tekivät ennätystuloksia. Puupohjaisten tuotteiden hyvä markkinasuhdanne sekä uudet investoinnit kasvattivat puun kysyntää. Kova kysyntä nosti vuorostaan hintoja ja metsänomistajat ovat rientäneet puukaupoille. Luvut puhuvat puolestaan. Runkopuuta hakattiin vuonna 2018 ennätysmäärä, noin 77 miljoonaa kuutiota. Hallitusohjelman tavoite saada puu liikkeelle on toteutunut.

Menestyksen ylläpito vaatii työtä. Valtakunnan metsien inventoinnin tulokset osoittavat, että taimikoiden ja nuorten metsien tila ei ole enää heikentynyt, mutta hoitorästit ovat mittavat. Hyvin kasvavat metsät kestävät metsätuhoja paremmin kuin hoitamattomat ja riukuuntuneet metsät. Hyvällä hoidolla on suuri merkitys hiilinielun kasvattamisessa ja hiilen varastoitumisessa.

Rästit on siis hoidettava! Tuesta tämä ei jää kiinni, sillä Kemera-varoja riittää haettavaksi. Juuri eduskunnassa hyväksytty sähköinen päätöksenteko taimikon ja nuoren metsän hoidossa sekä terveyslannoituksessa keventää hallinnollista työtä ja nopeuttaa kemera-hakemusten käsittelyä Metsäkeskuksessa.

Kemera-rahoitusta uudistetaan ensi hallituskaudella ja valmistelu on jo käynnissä. Myös uuden kannustejärjestelmän lähtökohtana on oltava metsien aktiivinen, kestävä ja monipuolinen käyttö. Sen on edistettävä nykyistä tehokkaammin metsien oikea-aikaista taimikonhoitoa, jalostetun taimiaineksen käyttöä sekä metsien terveydestä huolehtimista. Kannustejärjestelmä myös mahdollistaa sen, että metsänomistaja saa tarvittaessa metsäammattilaisen neuvontaa metsien hoidossa ja käytössä.

Uuden kannustejärjestelmän yksi olennainen tavoite on lisätä metsien kasvukykyä ja sen myötä hiilensidontaa. Metsäpinta-alan säilyttäminen ja lisääminen ovat ilmastonäkökulmasta tärkeitä. Luonnonhoito on otettava huomioon talousmetsien jokapäiväisessä hoidossa ja käytössä. Suometsien käsittelylinjauksissa on punnittava myös ilmastovaikutusten sekä vesiensuojelun näkökulmasta. Ja täällä Lapissa en voi olla korostamatta, että uuden kannustejärjestelmän on huomioitava maan eri olosuhteet, kuten vajaatuottoiset metsät.

Metsänjalostus on yksi tärkeimmistä metsien kasvun lisäämisen keinoista. Jalostuksen avulla voidaan parantaa puuston kasvua sekä myös puiden laatua, terveyttä ja sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. Pohjois-Suomessa jalostettua siementä tulee tarjolle entistä enemmän, kun maa- ja metsätalousministeriön rahoittama [ja Siemen Forelia Oy:n toteuttama] siemenviljelysten perustamisohjelma etenee. Tavoitteena on, että männyllä tehtäisiin kaikki taimitarhakylvöt, aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta, jalostetulla siemenellä.

Puu ei liiku, jos tiet eivät ole kunnossa. Metsätieverkosto palvelee metsätalouden lisäksi myös maaseudun muita elinkeinoja, metsien virkistyskäyttöä ja pelastustoimintaa. Kuljetuskaluston mittojen ja kuljetusmäärien kasvaminen ei onnistu ilman valtion tukea metsäteiden perusparannukseen ja kunnossapitoon. Tukea on jo nyt hyvin tarjolla. Kannustan tiekuntia laittamaan tiensä sellaiseen kuntoon, että liikennöinti niillä on tulevaisuudessakin mahdollista.

Hyvät metsäalan ammattilaiset,

Koko alan yhdessä rakentama Kansallinen metsästrategia 2025 on juuri päivityksessä. Metsäneuvoston joulukuussa hyväksymä asiakirja saa ensi viikolla lopullisen sinetin valtioneuvostossa. Strategian päivitystä ohjasi tarve huomioida metsien hoidon ja käytön kestävyys kokonaisvaltaisesti. Strategiassa huomioidaan nyt aiempaa selkeämmin keinot ilmastokestävyyden ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Visio on yhä selkeä: metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde.

Puuston kasvutavoitteeksi vuoteen 2025 mennessä asetetaan strategiassa talousmetsissä 110 miljoonaa kuutiometriä ja kaikissa Suomen metsissä 115 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kasvutavoite tukee ilmastotavoitteita ja luo mahdollisuuksia puuvarojen käytölle. Hakkuutavoite – 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa – pidettiin ennallaan. Ennustettavuus on tärkeää koko metsäsektorille. Uskon, että Metsästrategia luo toimialalle varmuutta tulevasta.

Hyvä metsäväki,

Näillä metsätalouspäivillä moni käytäväpuhe kääntyy Ylä-Lapin FSC-sertifiointiin liittyvään kiistaan.   Metsien sertifiointi on markkinaosapuolten välinen asia. En voi kuitenkaan olla sanomatta, että olen tilanteesta huolissani ja toivon, että kiista saadaan ratkaistua. Kuskin paikalla tässä on oltava paikallisten toimijoiden, ei ulkopuolisten.

Tällä viikolla esillä on ollut myös Metsähallituksen tulostavoite. Valtioneuvosto nosti tämän vuoden tulostavoitetta siitä yksinkertaisesta syystä, että puusta on saatu viime vuosina hyvä hinta. Metsätalous Oy on parantanut kustannustehokkuuttaan ja tehnyt hyviä kauppoja ja voi sen ansiosta maksaa korkeampaa käyttöoikeusmaksua ja osinkoa. Siksi aiottua suurempi tuloutus valtiolle on mahdollinen. Hakkuumäärää ei nosteta. Ne säilyvät alueellisten luonnonvarasuunnitelmien mukaisena.

Koska metsätalous valtion mailla on tuottanut hyvin, minusta on paikallaan että tämä lisätulo käytetään luonnon virkistyskäytön ja metsäluonnon hyväksi, eli Metso-ohjelmaan ja Metsähallituksen reittien korjausvelkaan. Täällä Lapissakin kansallispuistot ovat tärkeä luontomatkailun peruskivi ja niistä on pidettävä hyvä huoli. Repoveden kansallispuiston riippusillan romahdus viime kesänä oli meille vakava varoitus, että korjausvelkaa ei saa enää päästää paisumaan.

Metsähallitus on pohjoisessa paljon vartijana metsien kestävän käytön osalta. Eteläisen Lapin luonnonvarasuunnitelman päivitys on loppusuoralla ja Ylä-Lapin osalta käynnistyy tämän vuoden aikana. Tässä työssä sovitetaan yhteen alueella metsätalouden harjoittaminen, muut elinkeinot kuten porotalous ja matkailu sekä luonto- ja kulttuuriarvot. Toivon, että näissä prosesseissa voidaan käsitellä avoimesti ja rakentavasti monia metsämaihin kohdistuvia odotuksia.

Hyvät metsätalouspäivien osallistujat – vai sanoisinko: hyvät metsäläiset!

Ylellä pyörii nimittäin parhaillaan sarja nimeltä ”Suomi on metsäläinen.” Meille tänne kokoontuneille metsäalan ammattilaisille, metsänomistajille, metsätutkijoille, metsäteollisuuden edustajille ja metsissä liikkujille tämä on totisinta totta.

Uskon, että bio- ja kiertotalous on Suomen vahvuus myös seuraavalla hallituskaudella. Suomalainen hyvinvointi pohjautuu vahvasti metsiin. Tulevaisuus on lupaava, sillä metsien monipuolinen ja kestävä käyttö on ratkaisu aikamme suurimpiin haasteisiin. Olemme yhdessä yhdessä rakentamassa suomalaista hyvinvointia, pohjoisessa ja koko maassa. Hyvät kuulijat, toivotan teille oikein antoisia Metsätalouspäiviä!