Ministeri Leppä EU-parlamentin valiokuntien kuultavana
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä oli keskiviikkona Euroopan parlamentin kalatalousvaliokunnan sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan kuultavana. Leppä esitteli kuulemisissa Suomen keskeiset tavoitteet puheenjohtajakaudella.
Kalatalousasioiden osalta ministeri Jari Leppä piti Suomen keskeisenä tavoitteena kalakantojen kestävää hyödyntämistä, joka ilmenee kestävän enimmäistuoton (MSY) tason saavuttamisena. Tähän on jo päästy useimpien kalakantojen osalta, Leppä totesi. On kuitenkin kalakantoja, kuten Itämeren itäinen turskakanta, joiden tila edellyttää erityisiä suojelutoimia.
”Suomi tulee puheenjohtajamaana tekemään aktiivisesti yhteistyötä kaikkien asianomaisten jäsenmaiden ja komission kanssa, jotta MSY-tavoite pystytään saavuttamaan vuoden 2020 kalastusmahdollisuuksista päätettäessä”, Leppä sanoi.
Suomen toinen keskeinen painopiste on edistää Euroopan meri- ja kalatalousrahastoasetuksen käsittelyä. Lepän mukaan tavoitteena on viimeistellä lokakuun neuvostossa osittainen yleisnäkemys asetuksesta.
Kalastuksen valvonnassa Suomi tukee komission lainsäädäntöehdotusta, joka tähtää yksinkertaistamiseen. Samalla Leppä korosti, että Suomi suhtautuu hyvin vakavasti kalastuksen vastuullisuuteen.
”Tulemme tekemään voimakkaasti työtä laittoman kalastuksen kitkemiseksi. Tämä on erityisen tärkeää kalakantojen kestävän käytön varmistamiseksi. Laittoman kalastuksen estäminen on keskeistä myös kalastajien keskinäisen kohtelun ja oikeudenmukaisuuden kannalta”, Leppä totesi.
Lepän esitystä seurasi varsin vilkas keskustelu. Lepältä kysyttiin myös varautumisesta Brexitiin. Hänen mukaansa Suomi on hyvin varautunut kaikkiin Brexit-vaihtoehtoihin.
Ilmasto, metsät ja CAP esillä maatalousvaliokunnassa
Leppä käsitteli maatalousvaliokunnan puheessaan laajasti Suomen tavoitteita EU:n maatalouspolitiikassa. Leppä korosti ilmastoasioiden merkitystä ja kertoi, että Suomi järjestää Helsingissä syyskuun lopulla maatalousministereiden epävirallisen kokouksen, joka käsittelee maaperän hiilensidontaa maataloudessa. Maaperän hiilensidonta on yksi avainkeino, jota voitaisiin hyödyntää paremmin maatalouden nettohiilipäästöjen vähentämiseksi.
Lepän mukaan hiilivarantoja on runsaasti maatalousmaassa, ja sitä voidaan kasvattaa edelleen. ”Hiilensidontaa lisäämällä viljelijät voivat olla osa ratkaisua ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.”
Lepän mukaan EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa tarvitaan vielä lisää keskustelua erityisesti CAP:n vihreästä arkkitehtuurista ja uudesta toimeenpanomallista. Lepän mukaan Suomi toivoo, että komissio antaisi mahdollisimman pian CAP:n siirtymäkautta koskevan ehdotuksensa, jotta vuodesta 2021 sovellettavista säännöistä saadaan selkeä kuva. Hän kuitenkin toivoi, että EU:n rahoituskehyksistä päästään pian ratkaisuun.
”Suomi pyrkii viemään CAP-neuvotteluja eteenpäin niin pitkälle kuin mahdollista ja jos tilanne sallii, tavoittelemme neuvoston yleisnäkemystä uudistuksesta”, Leppä sanoi.
Ministeri Leppä nosti myös metsät laajasti esiin puheessaan. Lepän mukaan Suomi tekee parhaansa, että EU:n metsästrategia olisi jatkossa entistä vaikuttavampi. Hän kiinnitti huomiota myös Brasilian metsäpaloihin, ja totesi, että maatalousmaan lisääminen on yksi syy niihin. Leppä käsitteli myös laajasti Mercosur-sopimusta. ”Sopimus sisältää kestävää kehitystä koskevan osan ja sitoumuksen Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanemiseksi. Sopimuksen astuttua voimaan tämä tarjoaa mahdollisuuden myös metsäkadon torjumiseen”, Leppä sanoi.
Vilkkaassa keskustelussa esiin nousivat mm. EU:n monivuotinen rahoituskehys, nuorten viljelijöiden asema, ruuan tuotanto ja alkuperä sekä sudet. Leppä kertoi Suomen odottavan pian EU:n tuomioistuimen ratkaisua suurpedoista. Suomen toive on, että jäsenmailla olisi nykyistä paremmat ja joustavammat mahdollisuudet hallita petokantoja ja ehkäistä vahinkoja.
Lisätietoja:
Erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 5162868