Maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus ja ympäristöministeriö tiedottavat
Saimaalla on yli 400 norppaa - Norppakannan hidas kasvu jatkuu

Maa- ja metsätalousministeriöYmpäristöministeriö 16.10.2019 14.42
Tiedote

Metsähallituksen arvion mukaan saimaannorppien talvikanta vuonna 2019 on kooltaan noin 410 norppaa. Saimaalle syntyi tänä vuonna 88 kuuttia. Saimaannorpan suojelustrategiassa ja toimenpidesuunnitelmassa vuodelle 2025 asetettu 400 yksilön välitavoite on nyt ylittynyt.

Tuore arvio norppakannan koosta perustuu alueittain tehtyyn pesintäanalyysiin, jossa hyödynnettiin vuosien 2018–2019 pesätietoja, syntyneiden kuuttien määrää sekä havaintoja jäällä lepäävistä norpista. Pesälaskentoihin osallistunut runsas vapaaehtoisten joukko on mahdollistanut norppakannan seurannan pesimäalueittain.

Saimaannorppakanta on kasvanut vakaasti vuodesta 2010, jolloin kannan kooksi arvioitiin noin 270 norppaa. Kuutteja syntyi tänä vuonna 88, ja 80 kuutin määrä on ylitetty jo neljänä perättäisenä vuotena.

Saimaannorpan elinalue kattaa nykyisin lähes koko Saimaan. Kanta on hyvin hajanainen ja vain kahdella lisääntymisalueella Pihlajavedellä ja Haukivedellä kanta on noin 100 norppaa. Saimaannorppa luokitellaan edelleen erittäin uhanlaiseksi.

Saimaannorppakannan kasvun ovat mahdollistaneet kalastusrajoitukset, apukinosten kolaaminen vähälumisina talvina sekä häiriöttömän pesinnän turvaaminen. Kannan seurannan tulokset viittaavat siihen, että kannan elpyminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Pitkäjänteinen suojelu ja paikallisväestön sille antama tuki ovat tuottaneet tulosta.

”Olen iloinen, että saimaannorppakanta on näyttänyt elpymisen merkkejä. Toimenpiteet ovat olleet oikeita ja niitä täytyy jatkaa. On hienoa huomata, että norpan suojelulle on vahva suomalaisten tuki. On kuitenkin muistettava, että saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen ja kanta on haavoittuva”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

”Kalastuksen sivusaaliskuolleisuutta on vähennetty vapaaehtoisilla sopimuksilla saimaannorpan suojelemiseksi. Ilman paikallisten ihmisten, vesialueenomistajien ja kalastajien panosta suojelutavoitteita olisi ollut vaikea saavuttaa”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Arvio norppien ja kuuttien määristä pesimäalueittain

Alue Kanta Kuutit
Pyhäselkä-Jänisselkä 5 0
Orivesi

11

4

Pyyvesi-Enonvesi 13 2
Kolovesi

12

0
Joutenvesi

32

5

Haukivesi 92 15
Pihlajavesi 129 36
Puruvesi

8

2

Katosselkä-Tolvanselkä

42

8

Luonteri 10 2
Lietvesi 17 3

Petraselkä-Yövesi

33 10

Suur-Saimaa

4

1

Yhteensä 408 88

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Tero Sipilä, Metsähallitus, puh. 0400 659 668, [email protected]
Suojelubiologi Jouni Koskela, Metsähallitus, puh. 0400 188 825, [email protected]
Ministeri Krista Mikkosen erityisavustaja Antti Heikkinen, [email protected], p. 050 348 1406
Ministeri Jari Lepän erityisavustaja Teppo Säkkinen, [email protected], p. 050 516 2868

Faktaa norpista:

Saimaannorppa 
• Vuosina 2016–19 syntyi vuosittain yli 80 kuuttia, vuosina 2012–2014 hieman yli 60 ja vuosina 2005–2011 hieman yli 50 kuuttia.
• Arvioitu synnyttäjien määrä on myös noussut: 113 emoa vuonna 2018, 74 emoa vuonna 2010 ja 65 emoa vuonna 2000.
• Kevätkalastusrajoituksia laajennettiin vuosina 2010 ja 2011. Niiden pinta-ala nousi tuolloin noin 700 neliökilometristä noin 2 000 neliökilometriin. Vuosina 2010 - 2014 syntyneet ja elossa säilyneet kuutit ovat nyt lisääntymisiässä, mikä on nostanut syntyvyyttä. Kalastusrajoituksen pinta-ala on tällä hetkellä n. 2 770 km2
• Talvella 2019 Saimaalla oli jälleen riittävät lumikinokset norpan pesintään. Viimeksi yhtä hyvä lumitilanne oli talvella 2013. Vuosina 2014–2018 kolattiin yhteensä noin 1100 apukinosta.

Eläimet ja kasvit Jari Leppä Kalat Krista Mikkonen Luonto ja ilmasto