FI SV EN

Suunnitelma supikoiran ja muiden uusien EU-vieraslajien torjumiseksi

Maa- ja metsätalousministeriö 24.5.2019 14.59
Tiedote

Suomessa hyväksyttiin viime vuonna ensimmäinen kansallinen hallintasuunnitelma EU-alueella merkityksellisille haitallisille vieraslajeille. Suunnitelmaa on nyt täydennetty uudella suunnitelmalla, joka koskee 12 uutta EU:n vieraslajiluetteloon lisättyä lajia. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä hyväksyi uuden suunnitelman 23.5.2019.

Uusi hallintasuunnitelma ja siinä esitetyt torjuntatoimet perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskus SYKE:n selvitykseen EU:n vieraslajiluetteloon täydennettyjen vieraslajien levinneisyydestä, leviämisväylistä ja hallintatoimenpiteistä. Valmisteilla on vastaava hallintasuunnitelma myös kansalliseen vieraslajiluetteloon sisältyvistä vieraslajeista - se on tarkoitus hyväksyä vuoden 2020 kuluessa.

Torjunta keskitetään Suomessa tärkeimmille alueille

Uusi hallintasuunnitelma sisältää ensisijaiset torjuntakeinot yhdeksälle uudelle vieraslajikasville, kahdelle nisäkkäälle ja yhdelle linnulle. Suomen alkuperäistä lajistoa ja luonnon monimuotoisuutta uhkaavista kasvilajeista jättipalsami ja kaukasianjättiputki sekä nisäkkäistä piisami ja supikoira esiintyvät jo vakituisesti Suomessa. Lajien torjunta on tarkoitus jatkossa keskittää ensisijaisesti sellaisille alueille, joilla niitä voidaan torjua mahdollisimman kustannustehokkailla keinoilla.

Jättipalsamia tulee suunnitelman mukaan torjua erityisesti luonnonsuojelualueilla ja niiden lähistöllä sekä erilaisilla rannoilla, kuten rantalehdoissa ja purojen ja jokien varsilla. Leviämistä on pyrittävä estämään erityisesti siellä, missä laji on vielä vähälukuinen. Virtavesien rannoilla torjunta tulee aloittaa yläjuoksulta.

Jättiputkien hävittäminen tulee puolestaan aloittaa asutuksen keskeltä ja virkistysalueilta. Seuraavaksi torjunta tulee suunnata uusille esiintymäpaikoille, joihin ei vielä ole kehittynyt siemenpankkia sekä esiintymiin, joista jättiputki leviää helposti ympäristöönsä. Viimeksi mainittuja alueita ovat esimerkiksi vesistöjen ja teiden varret.

Supikoira on levinnyt jo koko Suomeen pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Supikoiran pyyntiä tulee suunnitelman mukaan tehostaa ensisijaisesti linnuston kannalta tärkeillä kosteikkoalueilla, saaristossa, lajisuojelun kannalta tärkeillä uhanlaisten lintujen pesimäalueilla ja -paikoilla sekä taantuneiden riistalintujen pesimäelinympäristöissä. Lapissa pyyntiä tulee tehostaa naapurimaihin leviämisen estämiseksi.

Piisamien määrä on viime vuosikymmenten aikana vähentynyt Suomessa luontaisesti. Piisamin pyyntiä suositellaan silti jatkettavaksi edelleen, mutta erityisiä kohdistamistarpeita ei tällä hetkellä ole tiedossa. Levinneisyysalueen laajuus vaatii kuitenkin edelleen selvittämistä.

Muiden vieraslajien tulo Suomeen pyritään estämään

Tavoitteena on myös estää sellaisten EU-vieraslajien tulo Suomeen, joita toistaiseksi esiintyy vain Suomen rajojen ulkopuolella. Kasvilajeista näitä ovat kiehkuravesirutto, kampaärviä, peittolapaheinä, vesikaijalehti, värigunnera ja muista lajeista afrikanhanhi. Keskeinen torjuntakeino on tiedottaminen lajeihin liittyvistä riskeistä ja maahantuontikiellosta. Myös lajien tahaton maahantuonti esimerkiksi tuontitavaroiden ja ajoneuvojen mukana pyritään estämään tehokkaan tiedottamisen avulla.

Suomessa koristekasveina aiemmin käytetyt mesisilkkiyrtti ja arabiansulkahirssi on myös lisätty EU:n vieraslajiluetteloon. Näidenkin lajien maahantuonti, myynti ja käyttö on siksi vieraslajisäännösten mukaan kiellettyä. Puutarhakauppiaille ja alan harrastajille tiedotettiin muuttuneesta tilanteesta jo kesällä 2018. 

Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta. EU:ssa on säädetty luettelo haitallisista eläin- ja kasvilajeista, joita ei saa tuoda EU:n alueelle. Näitä lajeja ei saa EU:n alueella myöskään kasvattaa, myydä eikä kuljettaa EU:n sisällä. Myös lajien päästäminen ympäristöön on kielletty. Suomi pyrkii yhdessä muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa hävittämään haitalliset vieraslajit ja estämään niiden leviämisen.

Uusi hyväksytty hallintasuunnitelma (23.5.2019)
EU:n vieraslajiluetteloon jo aikaisemmin sisältyneiden 37 lajin hallintasuunnitelma (13.3.2018)
Lisää vieraslajeista ja niitä koskevista säännöksistä:: www.vieraslajit.fi 

Kts. myös tiedote 24.5.2019: Suomen kansalliseen vieraslajiluetteloon lisättiin uusia kasvi- ja eläinlajeja – koirasusille kasvatuskielto

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti, p. 0295 16 2259
lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, p. 0295 162 456
Sähköpostiosoitteet muotoa [email protected]
 

Eläimet ja kasvit Jari Leppä Vieraslajit