Vuodenvaihteen muutoksia maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla
Vuodenvaihteessa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla astuvat voimaan rehulain ja elintarvikelain muutokset. Lisäksi muun muassa suurpetojen aiheuttamien koira-, kotieläin- ja irtaimistovahinkojen korvaaminen nopeutuu, Maanmittauslaitosta koskeviin maksusäädöksiin tulee muutoksia ja saaristoisuuden kriteereitä selvitetään.
Rehulain muutos astuu voimaan
Rehulain muutoksen mukaan Ruokavirastolle tulee vientiin liittyviä viranomaistehtäviä, joita virasto on käytännössä jo hoitanut. Uutena tehtävänä Ruokavirastolle esitetään vientitodistusten myöntämistä. Lain mukaan Ruokavirasto osallistuu tarvittaessa vastaanottajavaltion viranomaisten asettamien tuontivaatimusten ja mahdollisten kauttakuljetukseen liittyvien vaatimusten selvittämiseen silloin, kun rehua viedään EU:n ulkopuolisiin maihin. Ruokavirasto osallistuu myös harkinnanvaraisesti vientiselvitysraporttien ja muiden tarvittavien asiakirjojen laatimiseen. Käytännössä Ruokavirasto jo hoitaa tehtäviä, vaikka siitä ei rehulaissa ole aiemmin nimenomaisesti säädetty.
Rehulain muutoksen voimaan tulo kumoaa maa- ja metsätalousministeriön asetuksen rehujen virallisen valvonnan järjestämisestä sekä muuttaa maa-ja metsätalousministeriön asetusta rehualan toiminnanharjoittamisesta. Rehulainsäädännön kehittämisellä varmistetaan rehujen turvallisuus eläimille ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden laatu.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Marita Aalto, p. 02951 62 445, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
lainsäädäntöneuvos Hannu Miettinen, p. 02951 62 445, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
Elintarvikelain muutos tulee voimaan, muutoksia myös kasvinsuojeluaineista ja harmaan talouden selvitysyksiköstä annettuihin lakeihin
Elintarvikelain muutoksella pyritään vähentämään lainsäädännöstä elintarvikealan toimijoille ja valvontaviranomaisille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa vaarantamatta kuitenkaan elintarviketurvallisuutta. Uusi laki vastaa joulukuusta 2019 lähtien sovellettua Euroopan unionin valvonta-asetusta.
Eläimistä saatavien elintarvikkeiden erillinen ensisaapumispaikkavalvonta liitetään osaksi riskiperusteista elintarvikevalvontaa. Omavalvonnan vaatimuksia ja elintarvikehygieeniseen osaamiseen liittyviä käytänteitä helpotetaan. Laissa säädetään uusista valvontaan liittyvistä työkaluista, joilla helpotetaan viranomaisten valvontatyötä ja parannetaan kuluttajansuojaa. Ruokavirastolle tulee vientiin liittyviä tehtäviä, joilla helpotetaan elintarvikevientiä.
Elintarvikelakiin on myös lisätty toimijan luotettavuutta koskeva säännös, jolla pyritään ehkäisemään harmaata taloutta ja parantamaan kuluttajansuojaa. Samalla harmaan talouden selvitysyksiköstä annettua lakia muutetaan vastaavasti. Torjunta-ainejäämien enimmäismäärien asettamista edeltävät riskinarviointitehtävät siirtyvät Ruokavirastosta Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon. Myös kasvinsuojeluaineista annettua lakia muutetaan vastaavasti.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen, p. 02951 62 438, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
lainsäädäntöneuvos Hannu Miettinen, p. 02951 62 445, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
Suurpetojen aiheuttamien koira-, kotieläin- ja irtaimistovahinkojen korvaaminen nopeutuu
Vuoden 2020 alusta alkaen kunnat voivat maksaa suurpetojen aiheuttamat koira-, kotieläin- ja irtaimistovahingot aina täysimääräisesti ja heti korvauspäätöksen jälkeen. Poro- ja maatalousvahingot maksetaan edelleen vahinkovuotta seuraavana vuonna, koska molemmissa on laskennallisia elementtejä, jotka eivät ole tiedossa hakemusta jätettäessä. Korvaamisen nopeutuminen mahdollistui maaliskuussa voimaan tulleen riistavahinkolain muutoksen myötä.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 02951 62 432, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
Kahdeksan saaristokuntaa ja 40 saariosakuntaa säilyttävät asemansa
Valtioneuvosto on määrä asetuksessaan nimetä kahdeksan kuntaa saaristokunniksi ja 40 kuntaa saaristo-osakunniksi. Neuvottelukunta esitti, että nykyasetuksen mukaiset kunnat jatkaisivat saaristokuntina ja –osakuntina. Kuntien joukossa on sekä Sisä-Suomen että rannikon kuntia.
Asetuksen on määrä astua voimaan vuoden 2020 alussa ja on voimassa toistaiseksi.
Valtioneuvosto määrää saaristokunniksi sellaiset kunnat, joissa saaristo-olot ovat olennaisena esteenä kunnan kehitykselle. Tämä pohjautuu saaristolakiin. Saaristokuntia koskevia säännöksiä voidaan soveltaa myös muun kunnan kuin saaristokunnan saaristo-osaan. Näitä kuntia kutsutaan niin sanotuiksi saaristo-osakunniksi.
Saaristokunnat ja -osakunnat saavat valtionosuuksina saaristolisiä. Taloudellisten vaikutusten lisäksi saaristokunnaksi tai -osakunnaksi nimeäminen on kunnille tärkeää, sillä se osoittaa valtion tunnistavan ja tunnustavan saariston erityisolosuhteet sekä näiden olosuhteiden vaatimien erityistoimenpiteiden tarpeen.
Työryhmä selvittämään saaristoisuuden kriteereitä
Saariston käsitteelle ja saaristokunnille annettuihin kriteereihin sisältyy tulkinnanvaraisuutta, ja tästä syystä saaristoasiain neuvottelukunta on päättänyt perustaa työryhmän selvittämään saaristoisuutta ja saaristokuntia paremmin kuvaavat kriteerit. Työryhmä aloittaa työskentelyn tammikuussa 2020. Uusien saaristokriteereiden myötä arvioidaan tarve saaristokunta ja –osakunta-asetuksen päivitykselle, ja samalla selvitetään saaristolain päivitystarpeet saaristoisuutta ja saaristokuntia määrittelevien pykälien osalta. Saaristoaluekriteerityö tehdään tiiviissä yhteistyössä saaristokuntien ja –osakuntien kanssa.
Saaristolain mukaan saaristokuntia ja saaristo-osakuntia määrättäessä perusteena pidetään saariston vakinaisen väestön määrää ja sen osuutta kunnan väestöstä sekä liikenneolojen ja peruspalvelujen saannin vaikeutta (Saaristolaki 9 § saaristokunta). Saaristoon katsotaan kuuluviksi sellaiset merialueen ja sisävesistöjen saaret, joihin ei ole kiinteää tieyhteyttä, sekä muut saaret ja mantereen alueet, jotka ovat muutoin olosuhteiltaan saaristoon verrattavissa (Saaristolaki 3 § saariston käsite).
Lisätietoja:
Saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sandra Bergqvist, p. 09 432 3137, [email protected]
Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri, johtava asiantuntija Elina Auri, p. 0400 744 900, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
Maanmittauslaitosta koskeviin maksusäädöksiin muutoksia
Vuoden vaihteessa tulevat voimaan Maanmittauslaitoksen uudet maksuasetukset. Kiinteistötoimitusten hinnat ovat jatkossa entistä useammin kiinteitä ja maksut määräytyvät toimituksen vireilletuloajankohdan mukaan. Tämä tarkoittaa merkittävää asiakaslähtöisyyden parantumista, kun asiakas tietää yhä useammin ennalta hakemansa toimituksen hinnan. Uudet asetukset myös joiltain osin nostavat asiakkaiden maksettavaksi tulevia hintoja. Hintojen nousun taustalla on erityisesti Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin kustannusten merkittävä nousu. Tästä huolimatta Maanmittauslaitoksen toiminnan tehostumisen vuoksi joitakin hintoja pystytään vastaavasti laskemaan nykyisestä.
Maksuasetukset:
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maanmittauslaitoksen maksuista sekä kaupanvahvistuksesta perittävistä maksuista ja korvauksista
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötoimitusmaksusta vuonna 2020
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
hallitussihteeri Timo-Ville Nieminen, 02951 62 379, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
Maa- ja metsätalousministeriön hallinto- ja kehittämistoimialan organisaatioon perustetaan viestintäyksikkö
Vuoden 2020 alusta alkaen ministeriön hallinto- ja viestintäyksikkö jakautuu henkilöstö- ja hallintoyksiköksi ja viestintäyksiköksi. Ministeriön hallinto- ja kehittämistoimialan kokoonpano on vuoden 2020 alkaen seuraava: henkilöstö- ja hallintoyksikkö, ohjaus- ja talousyksikkö ja viestintäyksikkö.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
hallintojohtaja Eeva Pystynen, 02951 62 357, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi