Asiantuntijaryhmä ehdottaa valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta

Opetus- ja kulttuuriministeriö 20.9.2012 11.41
Uutinen

Tutkimus- ja innovaationeuvoston asettama asiantuntijaryhmä esittää valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta vuodesta 2014 lukien.

Valtion tutkimuslaitosten rakennetta esitetään uudistettavaksi yhdistämällä tutkimuslaitoksista toiminnallisesti ja rakenteellisesti vahvempia laitoksia mm. niissä tehtävän tutkimuksen tieteidenvälisyyden ja monitieteisyyttä vahvistamiseksi. Osa tutkimuslaitoksista ehdotetaan fuusioitavaksi Helsingin yliopistoon.

Tutkimusvoimavaroja esitetään koottavaksi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Laajennetaan yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintoja ja palveluja tukevaa kilpailtua tutkimusrahoitusta. Perustetaan tieteellisen tutkimuksen ja innovaatioiden tutkimuksen rahoitusvälineiden rinnalle kolmas kilpaillun rahoituksen pilari, strategisesti suunnatun tutkimuksen neuvosto. Neuvosto rahoittaa ongelmakeskeistä, pitkäjänteistä ohjelmamuotoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin. Lisäksi valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa vahvistetaan.

Tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä ehdotetaan syvennettäväksi ja kehittäväksi siten, että yliopistoista ja tutkimuslaitoksista muodostetaan tutkimuksen, innovaatioiden ja korkeimman opetuksen keskittymiä ja keskeisiä toimijoita yhteiskuntaa tukevassa tutkimuksessa. Tutkimuslaitoksilla ja yliopistoilla olisi yhteisiä tutkimuslaitteita, laboratorioita ja tietovarantoja, yhteistyö olisi tiivistä tutkimuksessa ja opetuksessa ja yhteenliittymissä yliopistot ja tutkimuslaitoksen muodostaisivat alueellisesti yhteisiä kampusalueita.

Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimi valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen ja jäseninä toimitusjohtaja Christine Hagström-Näsi sekä professori Sixten Korkman. Ryhmän tuli valmistella ehdotus valtion tutkimuslaitoskentän kokonaisuudistuksesta ja esittää malli, jolla toteutetaan valtion tutkimuslaitoskentän rakenteellinen uudistaminen, vahvistetaan tutkimuslaitosten ohjausta, uudistetaan laitosten rahoitusta ja parannetaan voimavarojen kohdentumista yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti.

Tutkimuslaitosten rakenteellinen uudistaminen vuonna 2014

Asiantuntijaryhmä esittää, että vuonna 2014 fuusioidaan
- Ilmatieteen laitos ja Suomen Ympäristökeskus Ympäristön tutkimus- ja
kehittämiskeskukseksi,
- Geodeettinen laitos, maanmittaushallituksen paikkatieto- ja ilmakuvatoiminnot,
Suomen ympäristökeskuksen paikkatietotutkimus ja geoinformatiikka
sekä mahdollisesti Puolustusvoimien topografiatoiminnot
Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi,
- VTT Teknologian tutkimuskeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Mittatekniikan
keskus Moniteknologiseksi tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi,
- Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos ja
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus-
ja kehittämiskeskukseksi, sekä
- Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos sekä mahdollisesti
Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus-
ja kehittämiskeskukseksi.

Vuonna 2014 Helsingin yliopistoon esitetään fuusioitavaksi Kuluttajatutkimuskeskus ja Oikeuspoliittinen tutkimuskeskus.

Itsenäisinä laitoksina säilyisivät Elintarviketurvallisuusvirasto, Kotimaisten kielten keskus, Säteilyturvakeskus ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.

Tutkimuksen rahoituksen uudistaminen 2014–2016

Tieteellisen tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitusvälineiden rinnalle perustetaan kolmas kilpaillun rahoituksen pilari, strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoitusväline. Se rahoittaa ongelmakeskeistä tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin. Valtioneuvosto ohjaa strategisesti suunnattua tutkimusta määrittäen painopisteet ja teema-alueet. Perustetaan strategisen tutkimuksen neuvosto, joka sijoitetaan Suomen Akatemiaan.

Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineeseen kootaan yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintoja ja palveluja tukeva kilpailtu tutkimusrahoitus siten, että strategiseen tutkimusrahoitukseen on vuonna 2016 käytettävissä 200 miljoonaa euroa. Rahoitus kootaan asteittain vuosina 2014–2016 valtion tutkimuslaitosten tutkimusmäärärahoista (120 milj. euroa), Suomen Akatemian ohjelmaperusteista tutkimusrahoituksesta (20 milj. euroa) ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin innovaatio- ja tutkimusrahoituksesta (60 milj. euroa).

Valtioneuvoston yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa vahvistetaan kokoamalla valtioneuvoston käytettäväksi rahoitusta valtion tutkimuslaitoksista asteittain vuosina 2014–2016 siten, että valtioneuvoston ja sen ministeriöiden tietotarpeiden tutkimukseen on käytettävissä 30 miljoonaa euroa sitomattomia tutkimusvaroja. Määrärahat ovat valtioneuvoston yhteisessä käytössä ja niitä osoitetaan yhteisiin hankkeisiin, horisontaalisiin hankkeisiin ja ministeriöiden hallinnonalakohtaisiin päätöksentekoa tukeviin tutkimushankkeisiin. Tutkimus- ja selvityshankkeita suunnitellaan ja koordinoidaan valtioneuvoston päätöksentekoa palvelevan tutkimuksen suunnitelmassa, jonka valtioneuvosto vahvistaa.

Valtion tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus: esitys kokonaisuudistukseksi

Kuva: Tutkimuslaitosten rakenteellinen uudistaminen vuonna 2014

Kuva: Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tutkimus- ja selvitystoiminnan rahoituksen muutos vuonna 2014–2016 

Lisätietoja: alivaltiosihteeri Timo Lankinen, valtioneuvoston kanslia, p. 09 1602 2007

Lähde: Valtioneuvoston tiedote 283/2012