Korkean tason ryhmä:
Horisontti 2020 -ohjelma on ollut vaikuttava, tutkimuksen lisärahoitus tarpeen

Ministry of Education and Culture 3.7.2017 15.28
Uutinen

Korkean tason ryhmän mukaan Horisontti 2020 -ohjelma on tukenut huipputason tutkimusta, kansainvälistymistä ja osaamistason nousua, mutta sen rahoitus on ollut riittämätön. Euroopan unionin entisen komissaarin Pascal Lamyn johtaman ryhmän mukaan EU:n seuraavan tutkimus- ja innovaatio-ohjelman rahoitus tulisi kaksinkertaistaa 120 miljardiin euroon. Lisärahoituksella voitaisiin avata tutkimustoimintaa kansalaisille ja ratkaista entistä nopeammin yhteiskunnallisia haasteita. Ryhmä julkaisi näkemyksensä EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -ohjelmasta sekä visionsa tulevaisuuden tarpeista tänään Brysselissä.

Suomeen Horisontti 2020-ohjelma on tuonut jo noin puoli miljardia euroa, josta korkeakoulut ovat saaneet yli 200 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan ohjelmasta on rahoitettu yli 10 000 hanketta yhteensä noin 25 miljardilla eurolla. Ohjelma on ollut niin suosittu parhaiden tutkijoiden keskuudessa, että erinomaisistakin hakemuksista vain joka neljäs on tullut rahoitetuksi.  

Horisontti 2020 -ohjelman rahoituksesta hieman yli kolmasosalla (n. 9 miljardia euroa) on tuettu huipputason tiedettä. Euroopan tutkimusneuvoston (European Research Council, ERC) rahoituksella lähes 7000 huipputason tutkijaa maailmanlaajuisesti on tuottanut uutta tietoa esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, tekoälystä ja kulttuuriperinnöstä. Suomessa jo 116 tutkijaa on saanut ERC:n huippukilpaillun rahoituksen.  

Runsaalla kolmanneksella Horisontti 2020-ohjelman rahoituksesta (n. 9 miljardia euroa) on tuettu tutkimusta, jolla pyritään ratkaisemaan suuria yhteiskunnallisia haasteita. Näitä tutkimusalueita ovat mm. terveys ja hyvinvointi, turvallinen energia, älykäs liikenne ja ruokaturva.  Suomi on saanut tästä rahoituksesta yli 200 miljoonaa euroa, josta ovat hyötyneet erityisesti VTT, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, THL sekä Helsingin ja Oulun yliopistot ja Aalto-yliopisto.

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muun yhteiskunnan tiiviimmällä yhteistyöllä voidaan nostaa osaamistasoa ja vaikuttaa myönteisesti koko yhteiskunnan ja työelämän kehitykseen niin Suomessa kuin muualla. Suomen lähtökohtana seuraavan puiteohjelman suunnittelussa on tutkimuksen laadun korostaminen sekä rahoituskriteerinä että toiminnan tavoitteena.  On myös tärkeää, että tutkimus- ja innovaatiotoimilla ja niiden rahoituksella on kansalaisten luottamus ja hyväksyntä, ja siksi puiteohjelmassa voidaan tulevaisuudessa ottaa kansalaisyhteiskunta mukaan painopisteiden suunnitteluun. Avoimen tieteen ja avointen toimintatapojen korostaminen mahdollistavat tutkimustiedon hyödyntämisen entistä paremmin ja laajemmin koko yhteiskunnan käyttöön.

Lisätietoja: