Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Kansainvälisen tutkimusrahoituksen kansallista vastinrahoitusta selvitettiin

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 19.6.2014 11.35
Uutinen

Kansainvälisen tutkimusrahoituksen ja Suomen kansallisen vastinrahoituksen muotoja ja määriä on selvitetty osana valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta. Selvitys tehtiin, koska aiemmin ei ole ollut selkeää käsitystä, mikä on kansallisen vastinrahoituksen vuosittainen suuruus. Selvitys on ensimmäinen laatuaan.

Kansallisella vastinrahoituksella tarkoitetaan kaikkea kansainvälisten tahojen rahoittamiin tutkimushankkeisiin käytettyä täydentävää kansallista rahoitusta.

Selvityksen pohjalta käy ilmi, että Euroopan komission 7. puiteohjelmaan (2007 - 2013) kuuluneiden suomalaisten tutkimushankkeiden 788 miljoonan euron komission rahoitusta vastaan suomalaistoimijat maksoivat 368 miljoonaa euroa kansallista vastinrahoitusta.

Puiteohjelmien vastinrahoituksen käyttö on viime vuosina jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2013 vastinrahoitus oli jo yli 60 miljoonaa euroa. Horisontti 2020 –puiteohjelmassa (2014–2020) tarjolla olevien suurien rahoitusmäärien vuoksi vastinrahoituksen tarpeen ennustetaan edelleen kasvavan. Valtioneuvoston rakennerahasto-ohjelman mukaan ohjelmakaudelle suunniteltu Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien kokonaisarvo on 2,6 miljardia euroa, josta puolet (1,3 miljardia euroa) olisi kansallista vastinrahoitusta.

Selvästi eniten kansainvälistä rahoitusta haettiin päättyneellä 7. ohjelmakaudella lääke- ja terveystieteelliseen tutkimukseen (noin puolet rahoitushauista). Myös humanistisiin tieteisiin ja teologiaan, yhteiskunta-, talous- ja käyttäytymistieteisiin sekä luonnontieteisiin suunnatut haut olivat yleisiä – näiden osuus oli noin 40 prosentin luokkaa. Rahoitushauista neljännes oli suunnattu tekniikkaan ja 16 prosenttia maa- ja metsätaloustieteisiin. 8 prosenttia hauista oli suunnattu ei-tieteelliseen toimintaan (käsittäen taiteen, kulttuurin, kansalaistoiminnan ja muut tukikohteet).

Selvityksen toteutti Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Taustalla on valtioneuvoston päätös (5.9.2013) valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta. Osana uudistusta perustettavalle strategisen tutkimuksen neuvostolle (STN) on mahdollisuus myöntää vastinrahoitusta kansainvälistä rahoitusta saaville hankkeille. Aiemmin ei ole ollut selkeää käsitystä, mikä on kansallisen vastinrahoituksen vuosittainen suuruusluokka ja onko muita merkittäviä kansainvälisiä rahoituslähteitä kuin Euroopan unionin komission tutkimuksen puiteohjelmarahoitus.

Selvitys perustuu Tekesin, Suomen Akatemian, Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan sekä työ- ja elinkeinoministeriön tietoihin ja tilastoaineistoihin.

Lisätietoja:
erikoistutkija Tuomo Suhonen (VATT), puh. 050 3861785
opetusneuvos Erja Heikkinen (OKM), puh. 02953 30101

Selvitys 

 
Sivun alkuun