Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Kulttuuri on tullut osaksi kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä

undervisnings- och kulturministeriet
Julkaisuajankohta 10.10.2019 9.20
Uutinen

Kulttuuri lisää tutkimusten mukaan hyvinvointia ja terveyttä, mutta edistävätkö kunnat riittävästi kulttuuria, erityisesti hyvinvointia ja terveyttä edistävää kulttuuria? Millaisilla resursseilla työtä tehdään? Näihin kysymyksiin löytyy vastauksia THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön viime keväänä ensimmäistä kertaa tekemästä tiedonkeruusta, joka selvitti kulttuurin ja erityisesti hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuurin edistämistyötä kunnissa.

Kulttuuri ja taide ovat viime vuosina löytäneet paikkansa osana kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, mutta toiminta kaipaa vielä vahvistamista.

Yli puolet kunnista (68 %) on sopinut, mikä hallinnonala koordinoi kunnassa hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa ja reilussa puolessa (58 %) kunnista oli nimetty toiminnasta vastaava henkilö. Toiminnan seuranta on kuitenkin vähäistä.

”Kun otetaan huomioon, että toiminta on vielä melko uutta, tilanne ei ole huono. Tavoitteen on kuitenkin oltava, että melko nopeasti tästä eteenpäin kaikissa kunnissa vastuista on sovittu”, sanoo kulttuuriasiainneuvos Esa Pirnes opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Lapset ja nuoret huomioitu kulttuuritoiminnassa hyvin, erityisryhmät huonosti

Lapset ja nuoret huomioidaan kuntien kulttuuritoiminnassa selvästi parhaiten, ikääntyneet ja työikäisetkin melko hyvin. Vähemmistö- ja erityisryhmien toiminnalle tavoitteet ja resurssit on määritelty heikoimmin.

Kuntien toiminnan ja talouden suunnittelussa lapset ja nuoret huomioidaan kuntien kulttuuritoiminnassa parhaiten (78%), ikääntyneet (58%) ja työikäiset (50%) melko hyvin. Kuva: Kuntien toiminnan ja talouden (talousarvio v.2019) suunnittelussa määritelty tavoitteet.

Yli puolet (59 %) kunnista tarjosi lapsille ja nuorille kulttuuripalveluja. Lasten ja nuorten oli mahdollista käyttää harrastuspassia tai yläkoululaisten kulttuurikorttia tai saada alennettuja lippuja.

Noin puolessa (51 %) kunnista lasten ja nuorten oli mahdollista osallistua taiteen perusopetukseen maksutta tai saada maksuhuojennusta taloudellisen tilanteen perusteella.

Kulttuuritoiminnan resursseissa suuria eroja

Osassa kuntia kulttuuritoiminnan ja hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuuritoiminnan henkilöstöresurssit ovat erittäin vähäiset.

Neljänneksessä kunnista kulttuuripalveluista vastaava johtava viranhaltija käytti puolet tai enemmän työajastaan yleisen kulttuuritoiminnan hoitamiseen. Noin puolessa kunnista tehtävään käytettiin vähemmän kuin yksi päivä viikossa. Joka kolmannessa kunnassa tehtävää ei johtavan viranhaltijan lisäksi hoitanut kukaan muu.

Yhdenvertaisuuden toteutumiseen kiinnitettävä entistä parempaa huomiota

”Yhdenvertaisuuden toteutumiseen pitää kiinnittää huomiota kautta linjan. Eri väestöryhmät pitää muistaa kulttuuritoiminnassa nykyistä tasapuolisemmin, mutta myös kuntien välisiä eroja pitäisi kuroa umpeen. Kulttuuria ja hyyvinvointia edistävää taidetta ja kulttuuria pitää olla saatavilla koko maassa”, sanoo kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Uusi kuntien kulttuuritoimintalaki korostaa, että ihmisillä tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus luovaan ilmaisuun ja toimintaan sekä kulttuurin ja taiteen tekemiseen ja kokemiseen.

Lisätietoja:

kulttuuriasiainneuvos Esa Pirnes (OKM), puh. 0295 3 30259, [email protected]
kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju (OKM), puh. 0295 3 30144, [email protected]
projektikoordinaattori Niina Saukko (THL), puh. 029 524 7123, [email protected]

 
Sivun alkuun