Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Kysely: Nuorisopoliittiselle ohjelmalle nähdään tarvetta myös jatkossa

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 13.1.2015 11.16
Uutinen

Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedusteli avoimella nettikyselyllä, millaista nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa Suomeen jatkossa tarvitaan. Näkemysten kerääminen liittyy meneillään olevaan nuorisolain uudistamiseen. Kyselyllä ja sen tulosten levittämisellä ministeriö tavoittelee uutta tapaa osallistaa nuoria sekä heidän kanssaan toimivia myös lainvalmisteluun sekä toteuttaa osaltaan avoimen hallinnon toimintasuunnitelmaa.

Ministeriön asettama nuorisolakiuudistusta valmisteleva työryhmä pohtii parhaillaan, millainen ohjelma palvelisi parhaiten nuorten elinolojen ja aktiivisen kansalaisuuden edistämistä.

Voimassa olevan nuorisolain mukaisesti valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman. Ohjelmaa kutsutaan lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaksi (LANUKE). Valtionhallinnon lisäksi ohjelma antaa suuntaviivat ja lähtökohdat myös alueelliselle ja paikalliselle nuorisopolitiikalle.

Nykyisen kehittämisohjelman kohderyhmä on laaja, se sisältää tavoitteet kaikkien alle 29-vuotiaiden kasvu- ja elinolojen parantamiseksi. Myös ohjelman poikkihallinnollisuus on lavea: opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan lisäksi ohjelmaan sisältyy tavoitteita ja toimenpiteitä mm. sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä sisäasiainministeriön toimialoilta.

Kantoja ja näkemyksiä

Enemmistö kyselyyn vastanneista (58%) piti valtakunnallisen nuorisopoliittisen ohjelman tekemistä erittäin tärkeänä. Pääosa vastaajista katsoi, että ohjelma olisi hyvin tärkeä myös paikallistasolla. Suurin osa vastaajista oli myös sitä mieltä, että ohjelman tulisi ohjata nuorisopolitiikan toteutusta nykyistä sitovammin myös kuntatasolla.

Vastaajien enemmistön mielestä ohjelman tulisi käsitellä nuorisopolitiikan lisäksi myös lasten asioita. Kysyttäessä mihin ikäryhmään ohjelman tulisi ensisijaisesti kohdistua, eniten kannatusta annetuista vaihtoehdoista sai ikähaarukka 13–25 -vuotiaat. Eniten vastustusta herätti nykyisen nuorisolain mukainen ikäkohdistus, 0-28 vuotta.

Kysyttäessä ohjelman kohdistumisesta nuorten elämän eri osa-aluille, suosituimpia olivat sosiaalinen vahvistaminen/nuorten syrjäytymisen ehkäisy, koulutus ja nuorisotyö. Vahvaa kannatusta saivat myös nuorten terveys ja työllisyys sekä aktiivinen kansalaisuus ja osallistuminen.

Ohjelman poikkihallinnollisen laajuuden suhteen mielipiteet jakaantuivat: noin puolet vastanneista katsoi että ohjelman pitäisi keskittyä ensisijaisesti nuorisotyöhön ja -politiikkaan, toinen puoli piti parempana hallinnonalat ylittävää ohjelmaa.

Vastaajat katsoivat, että eniten käyttöä kehittämisohjelmalla olisi nuorisotyöntekijöille ja muille nuorten parissa työskenteleville, kuten koulujen henkilökunnalle. Myös nuorisojärjestöjen toiminnasta päättäjien ja nuorisovaltuustojen jäsenten työvälineeksi ohjelma soveltuisi erittäin hyvin. Yleisesti ottaen käytettävyydessä korostuivat paikallistasolla toimivat viranomais- ja kansalaistoimijat. Sen sijaan ministereille, kansanedustajille, tasavallan presidentille ja yksittäisille nuorille ohjelmalla nähtiin olevan vähemmän käyttöarvoa.

Ohjelman vaikuttavuuden arvioitsijana nykyinen taho, nuorisoasiain neuvottelukunta, sai eniten kannatusta. Nuorisoasiain neuvottelukunta on valtioneuvoston nelivuotiskausittain nimeämä nuorisopoliittinen asiantuntijaelin. Sen ohella merkittävää kannatusta saivat myös tiedeyhteisö, muu ulkopuolinen arvioitsija, Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi sekä opetus- ja kulttuuriministeriö itse. Vähiten kannatusta arvioivina tahoina saivat eduskunta ja valtiontalouden tarkastusvirasto.

Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen toteuttamaan kyselyyn osallistui verkossa yhteensä 368 henkilöä 10.10.2014-8.1.2015 välisenä aikana.

  • Yhteenveto kyselyn tarkemmista tuloksista (PDF)
  • Lisätietoa nuorisolakiuudistuksesta

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Mikko Cortés Téllez , puh. 0295 3 30080

 
Sivun alkuun