Maahanmuuttajat kulttuurin avulla vaikuttamaan

Opetus- ja kulttuuriministeriö 17.9.2012 14.18
Uutinen

Keskiviikkona 12. syykuuta Helsingissä etsittiin ratkaisuja maahanmuuttajaryhmien kotoutumiseen kulttuurin avulla. Etsittiin vastauksia siihen, miten valtio, kunnat ja kulttuuripalvelujen tuottajat voisivat paremmin vaikuttaa maahanmuuttajaryhmien kotoutumiseen, eri väestöryhmien välisen kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen kulttuurin avulla. Seminaari oli jatkoa opetus- ja kulttuuriministeriön maahanmuuttajapoliittisten linjausten toimeenpanolle.

Maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä ja kotoutumiskoulutuksessa on pyrittävä ottamaan huomioon eri ryhmien kotoutumistarpeet. Venäjän- ja vironkieliset maahanmuuttajat ovat harvemmin kotouttamispalvelujen piirissä, koska useimmat heistä ovat työperäisiä maahanmuuttajia. Yhtenä kohderyhmänä ovat kuitenkin myös työssäkäyvät maahanmuuttajat.

Seminaarin johtopäätöksiä

Nykyisiä palveluita tulisi kehittää monipuolisemmiksi ja informaatiota tulisi tarjota eri kielillä. Kulttuuritapahtumat ja -palvelut nähtiin hyvänä foorumina kaksisuuntaiselle integraatiolle, jossa keskeistä on kantaväestön ja maahanmuuttajien välinen vuorovaikutus.

Kansalaisjärjestöjen merkitystä kotouttamisen yhteydessä korostettiin, mutta kiinnitettiin huomiota myös siihen, ettei järjestötoiminta ole välttämättä maahanmuuttajien perinteinen tapa toimia. Järjestöillä on kuitenkin suuri rooli erilaisten kotouttamis- ja kulttuuripalveluiden tuottajina. Maahanmuuttajia pyritään rohkaisemaan perustamaan omia järjestöjään.

Parhaita esimerkkejä maahanmuuttajien kulttuuripalvelujen kehittämisestä on kirjastoilla, jotka ovat tehneet sitä jo pitkään. Tosin siinäkin nähtiin esteitä. Esimerkiksi kaikki kirjastonhoitajat eivät automaattisesti ole esimerkiksi venäläisen tai virolaisen kirjallisuuden asiantuntijoita tai venäjän- ja vironkielentaitoisia.

Maahanmuuttajien tavoittamiseksi informaation pitää löytyä oikeista kanavista. Useita eri kanavia käyttämällä voidaan tavoittaa eri maahanmuuttajaryhmiä. Monet kulttuurialan toimijat korostivat ja kiittelivät sosiaalisen median käyttöä. Erityisesti virolaiset ovat ahkeria sosiaalisen median käyttäjiä. Venäjänkielisillä on omat sosiaalisen median palvelunsa.

Seminaarissa keskusteltiin kulttuuripalvelujen tuottamisen, saavutettavuuden ja saatavuuden lisäksi siitä, minkälaisia potentiaalisia uusia yleisöjä kulttuuripalvelujen tuottajat voisivat saada maahanmuuttajaryhmistä ja miten. Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja Veikko Kunnas muistutti, että on tärkeää ettei yhteiskunta pirstaloidu – kaikkien pitää puhaltaa yhteen hiileen, ettei syntyisi erillisiä, vain itsekseen toimivia yksiköitä.

Vilkasta keskustelua syntyi myönteisestä erityiskohtelusta, jolla tarkoitetaan sellaisia erityistoimenpiteitä joilla halutaan saavuttaa tosiasiallinen yhdenvertaisuus. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että maahanmuuttajille suunnattu erityistuki on jossakin määrin tarpeen, mutta keinoista sen toteuttamiseksi oltiin erimielisiä.

Ministeriö teetti vuonna 2011 selvitykset viron- ja venäjänkielisten ihmisten kulttuuripalvelujen käyttämisestä ja tuottamisesta Suomessa. Venäläiset ja virolaiset ovat Suomen suurimpia maahanmuuttajaryhmiä.

Kesäkuussa 2012 hyväksyttiin valtion ensimmäinen kotouttamisohjelma, jonka mukaan maahanmuuttajien kotoutuminen Suomeen edellyttää pääväestön ja maahanmuuttajien kohtaamista sekä väestöryhmien vuorovaikutuksen onnistumista.

Seminaarin järjesti opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä Tuglas-seuran ja Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kanssa.

Lisätietoja: Ilmi Villacís, [email protected], puh. +358 40 830 5936

• Ohjelma ja lisää tietoa seminaarista: http://kulttuuripalvelut.me  
• Valtion kotouttamisohjelma vuosille 2012–2015 (pdf)
• Opetusministeriön maahanmuuttopoliittiset linjaukset 2009 
• Selvitys venäjänkielisten maahanmuuttajien kulttuuripalvelujen käytöstä (pdf)
• Selvitys vironkielisten maahanmuuttajien kulttuuripalvelujen käytöstä (pdf)
• Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus – toimenpideohjelma (pdf)