Ministeri Terho nuorisoalan järjestöjen seminaaripäivässä 8.3.2018

Opetus- ja kulttuuriministeriö 8.3.2018 13.30
Puhe

(Muutosvarauksin)

Arvoisat nuorisojärjestöjen edustajat,

Harrastukset ovat keskeisin osa suomalaisten lasten ja nuorten elämää. Te monet nuorisojärjestöjen edustajat olette päivittäin rakentamassa nuorille erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Nuorten harrastuksissa yhdistyvät sosiaalisten suhteiden vaaliminen, itsensä kehittäminen, unelmat sekä nuoren valinta käyttää vapaa-aikaansa mahdollisimman mielekkäästi. Ja ennen kaikkea tiedämme, että harrastukset voivat ehkäistä syrjäytymistä ja olla keino auttaa syrjäytyneitä nuoria.

Nuorten harrastamiseen liittyy kuitenkin muutamia haasteita. Vuoden 2017 valtakunnallisen koululaiskyselyn mukaan yli 7 % peruskoululaisista ilmoitti harrastuksen puuttumisen syyksi ajanpuutteen tai muun tekemisen.  Noin neljännes nuorista näkee taas esteeksi harrastusten hinnan. Jopa hieman suurempi osuus koki, että harrastukset sijaitsevat liian kaukana.

Toisaalta läheskään kaikki nuoret eivät edes tunne alueensa harrastusmahdollisuuksia, ja varsin suuri osa kokee, että alueella ei järjestetä kiinnostavaa vapaa-ajantoimintaa nuorille. Te nuorisojärjestöjen edustajat olette avainasemassa siinä, että nuorille ja heidän perheilleen tiedotetaan alueellisesti entistä paremmin erilaisista harrastusmahdollisuuksista.

Harrastamista on pohdittu lukuisissa työryhmissä vuosien aikana, nyt on aika konkreettisille toimenpiteille. Yksi konkreettinen esitys on harrastuspassi, jonka suunnittelua olen edistänyt ministeriössä.

Harrastuspassi on valmisteilla oleva, etenkin yläkoululaisille tarkoitettu älypuhelimen mobiilisovellus. Sen tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten harrastamisen saavutettavuutta. Sitä kautta kaikille nuorille voitaisiin tarjota mahdollisuus käydä kohtuuhintaisesti tai jopa ilmaiseksi harrastamassa tietyn verran vuoden aikana, esimerkiksi uimahallissa tai kuntosalilla. Se mahdollistaisi myös eri lajien kokeilemisen sekä mahdollisesti myös tietyn verran vierailuja esimerkiksi museoihin, elokuviin tai vaikkapa jääkiekko-otteluun.

Tarkoitus on, että harrastuspassia voisivat jatkossa kaikki maamme kunnat hyödyntää yläkoululaisten harrastamisen tukemiseksi. Harrastuspassin tarkoituksena on taata harrastamisessa mahdollisuuksien tasa-arvo: harrastamisen lähtökohtana ovat nuorten omat kiinnostuksen kohteet ja ajankäyttö, eikä perheen taloudellinen tilanne saa aiheuttaa esteitä nuoren harrastamiselle.

Harrastuspassi tulee olla kaikkien lasten ja nuorten harrastustoimintaa tarjoavien tahojen yhteisesti tekemä, jotta taataan mahdollisimman monipuolinen harrastustarjonta. Harrastuspassista on jo hyvät käyttäjäkokemukset Porista. Porissa harrastuspassi on antanut mahdollisuuden kaikille nuorille osallistua monipuoliseen harrastustarjontaan.

Hyvät kuulijat,

Valtio rahoittaa lasten ja nuorten harrastustoimintaa vuosittain noin 250-300 miljoonalla eurolla. Summaa voidaan pitää erittäin merkittävänä. Se on esimerkiksi enemmän kuin koko ympäristöministeriön hallinnonalan budjetti.

2/3 rahoituksesta muodostuu kuntien valtionosuuksista. Loput 1/3 on erilaisia valtionavustuksia järjestöille sekä muille alan toimijoille. Kunnat saavat rahoitusta lasten ja nuorten harrastustoiminnan edistämiseen vuosittain siis noin 200 miljoonaa euroa. Järjestöjen vuosittainen rahoitus samaan tarkoitukseen on noin 60 miljoonaa euroa.  

Varsinkin nuorisojärjestöjen yleisavustusten osalta rahoituksen taso on noussut merkittävästi vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2004 jaettiin 10,5 miljoonaa euroa, kun taas esimerkiksi tänä vuonna valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille jaettiin veikkausvoittorahoista noin 15,5 miljoonaa euroa.

Valtion nuorisoneuvoston, valtion liikuntaneuvoston ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA käynnistivät yhteistyössä kesällä 2017 selvityksen koskien valtionhallinnon toimenpiteitä ja ohjauskeinoja. Selvitys osoitti, että rahoitusjärjestelmä on pirstaloitunut lukuisiin valtionavustusmuotoihin.

Erilaisia rahoitusinstrumentteja, joiden kautta lasten ja nuorten harrastamista edistetään, on yhteensä yli 20. Yksin OKM:n hallinnonalalalla on vähintään 15 eri valtionavustusta, joiden kautta rahoitetaan lasten ja nuorten harrastustoimintaa. Tämä tarkoittaa vuosittain noin 2500 erillistä rahoituspäätöstä ja niihin liittyviä haun ja raportoinnin prosesseja. Selvitys osoitti sen, että on harkittava, miten rahoitusta voidaan tulevaisuudessa koota vaikuttavimmiksi kokonaisuuksiksi.

Raportissa kävi selvästi esille, että erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastustoiminta tarvitsee vielä huomioimista. Erityisesti tulee nykyistä vahvemmin luoda kannusteita esimerkiksi toimintarajoitteisten nuorten huomioimiseen osana yleisiä harrastuspalveluita. Toivon, että jokainen nuorisojärjestö huomioi toiminnassaan sen, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi tasavertainen mahdollisuus osallistua.

Haasteena myös on, että seuranta- ja arviointijärjestelmämme ei tuota tarpeeksi tarkkaa tietoa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta.  Nuorisoalan järjestöjen kohdalla seuranta- ja arviointitietoa käytetään jo päätöksenteon pohjana, mutta työtä on vielä tehtävänä. Esimerkiksi tarvitsemme yhä tarkempaa tietoa siitä, tavoitetaanko nykyisillä toimenpiteillä harrastusten ulkopuolella olevia nuoria riittävästi, jotta osaamme kohdistaa toimenpiteet ja rahoituksen mahdollisimman vaikuttavalla ja tuloksellisella tavalla.

Hyvät kuulijat,

Uuden nuorisolain tavoitteena on lisätä nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Lasten ja nuorten kuuleminen on lisääntynyt harrastustoiminnassa. Toiveenani on, että järjestöt jakavat hyviä käytänteitä nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi. Kolmannen sektorin toimijoilla on suuri merkitys nuorten koulun ulkopuolella tapahtuvassa demokratiakasvatuksessa.

Lopuksi haluan kiittää teitä kaikkia nuorisojärjestöjen edustajia. Lasten ja nuorten osallistaminen on vahvistumassa, ja siinä teillä on tärkeä rooli. Työtä tulee vielä jatkaa, jotta kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus saada oma äänensä kuuluviin harrastamisessa.