OKM:n talousarvioesitys 6,8 miljardia euroa vuodelle 2020

Opetus- ja kulttuuriministeriö 7.10.2019 11.39
Tiedote
Tekstinä Budjetti 2020.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle esitetään 6,8 miljardia euroa vuodelle 2020. Talousarvioehdotuksen toimilla on tarkoitus nostaa suomalaisten osaamista, parantaa koulutuksen laatua sekä tasa-arvoa ja lasten sekä nuorten hyvinvointia. Taiteen ja kulttuurin rahoituksella tuetaan luovaa työtä ja tuotantoa sekä taiteen ja kulttuurin tasa-arvoista saatavuutta. Liikuntaan ja nuoriin suunnatun rahoituksen tavoitteena on edistää liikunnallista elämäntapaa, hyvinvointia ja terveyttä.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämiseen rahoitusta

Hallitus käynnistää varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämishankkeet, joiden tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten oppimistuloksia ja vähentää eriarvoistumista. Varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan yhteensä 125 milj. euroa ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan yhteensä 180 milj. euroa vuosille 2020–2022.  

Varhaiskasvatuksen ohjelmassa tarkoituksena on vahvistaa varhaiskasvatuksen tasa-arvoa ja vähentää eriarvoistumista. Ohjelmassa kehitetään lisäksi mm. kolmiportaisen tuen mallia, laajennetaan 5-vuotiaiden maksuttoman osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kokeilua ja pilotoidaan kaksivuotista esiopetusta.

Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman tavoitteena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja vähentää eriarvoistumista, tukea opettajuutta sekä vahvistaa perusopetuksen laatua. Hankkeella pyritään puuttumaan mm. oppimistulosten eriytymiseen, vahvistamaan oppimisen tukea ja koulutuksen laatua sekä tukemaan joustavia ja yksilöllisiä siirtymiä varhaisina vuosina. Molemmat ohjelmat ovat kolmivuotisia.

Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautetaan. Muutos varhaiskasvatuslakiin valmistellaan vuoden 2020 talousarvioesitykseen liittyvänä lakina. Lakimuutos tulisi voimaan 1. elokuuta vuonna 2020. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen kasvattaa kuntien valtionosuutta 7,1 milj. eurolla vuonna 2020 ja sen jälkeen 17 milj. eurolla vuosittain. 

Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitusta muutetaan. Jatkossa yhtä kasvattajaa kohden 3–5-vuotiaita lapsia voi olla seitsemän nykyisen kahdeksan sijaan. Muutos kasvattaa kuntien valtionosuutta 6,7 milj. eurolla vuonna 2020 ja sen jälkeen 16 milj. eurolla vuosittain.

Hallitus varautuu lisäämään aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitusta sekä koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastamisen rahoitusta 14,5 milj. eurolla vuodesta 2021 alkaen. Lisäksi maksuttomien harrastusmahdollisuuksien edistämiseen koulupäivän yhteydessä ehdotetaan 5 milj. euron rahoitusta vuodelle 2020 Suomen Islannin mallin luomiseksi.

Oppivelvollisuuden laajennukseen varaudutaan vuodesta 2021 lähtien

Oppivelvollisuus laajennetaan jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti. Samalla toteutetaan toisen asteen maksuttomuus. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Oppivelvollisuuden laajentamiseen sekä toisen asteen maksuttomuuteen varataan 22 milj. euroa vuonna 2021, 65 milj. euroa vuonna 2022 ja 107 milj. euroa vuonna 2023.

Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen perusopetuksessa ja toisella asteella varataan 10 milj. euroa vuonna 2021, 20 milj. euroa vuonna 2022 ja 29 milj. euroa vuodesta 2023 lukien.

Lukiokoulutuksen opiskelijakohtaista yksikköhintaa vahvistetaan 18 milj. eurolla, josta valtionosuutta on 7,5 miljoonaa euroa ja kuntien rahoitusosuutta 10,5 miljoonaa euroa.

Heikoilla perustaidoilla olevien aikuisten kouluttamiseen vapaan sivistystyön oppilaitoksissa lisätään 5 milj. euroa valtionavustusrahoituksena vuonna 2020. Lisäyksen tavoitteena on edistää jatkuvaa oppimista.

Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä tukitoimiin lisäpanostus

Ammatillisen koulutuksen opetukseen ja ohjaukseen esitetään 80 milj. euron lisäystä. Lisämäärärahaa voidaan käyttää uusien opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen ja nykyisten tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä tarvittavan opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen. Lisämäärärahaa voidaan käyttää myös opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin, kuten oppimisympäristöjen ja pedagogisten toimintamallien kehittämiseen.

Työpaikkaohjaajien koulutuksen lisäämiseen ja kehittämiseen lisätään 2,5 milj. euroa vuodesta 2020 lukien. Urheilijoiden ammatillisen koulutuksen tukemiseen lisätään 0,5 milj. euroa vuodesta 2020 lukien, jotta urheilua tavoitteellisesti harrastavilla nuorilla on samanlaiset edellytykset opiskella niin ammatillisessa koulutuksessa kuin lukiossa.

Korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen perusrahoitus nousee

Yliopistojen perusrahoitusta vahvistetaan 40 milj. eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 milj. eurolla vuodesta 2020 lähtien.  Lisäksi kustannustason nousun huomioon ottaminen lisää yliopistojen perusrahoitusta 41,6 milj. euroa ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20,3 milj. euroa.

Suomen Akatemian tutkimusmäärärahavaltuus on 337 milj. euroa. Tutkimus- ja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa tuetaan panostamalla tutkimusympäristöihin ja tutkimusinfrastruktuureihin. Suomi varautuu isännöimään yhtä eurooppalaisen suurteholaskennan EuroHPC -yhteisyrityksen supertietokonetta. Suomen rahoitusosuus on vuosina 2019–2026 enimmillään yhteensä 48 milj. euroa, josta puolet rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta.

Tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta edistetään. Datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelmaa jatketaan. Aineistojen digitointiin osoitetaan kehyskaudella vuosittain 1,5 milj. euroa. Kansallisarkiston toimintamenoja nostetaan tasokorotuksena. Korotus vuodelle 2020 on 1,5 milj. euroa, 1,4 milj. euroa vuonna 2021 ja 1 milj. euroa vuodesta 2022 lähtien.

Opintotukeen korotus

Opintotukeen ehdotetaan 618 milj. euroa, joka noin 31 milj. euroa enemmän kuin edellisvuoden talousarviossa. Lisäyksestä suurin osa aiheutuu opintolainahyvitysmenojen kasvusta (25 milj. euroa). Hallitusohjelman mukaisesti opintorahan huoltajakorotusta korotetaan 25 eurolla vuoden 2020 alusta. Opintorahan määrät sidotaan kansaneläkeindeksiin elokuusta 2020, mikä tarkoittaa rahoitukseen noin prosentin korotusta.

Taiteen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan, Kansallisteatterin peruskorjaukseen rahoitusta 

Taiteen ja kulttuurin toimintaedellytysten parantamiseksi otetaan käyttöön uusi museoiden rahoitusjärjestelmä ja uudistetaan esittävän taiteen vapaan kentän rahoitusta. Esittävän taiteen vapaalle kentälle ehdotetaan lisäystä 3 milj. euroa vuonna 2020 ja 3,5 milj. euroa vuonna 2021. Vuonna 2022 rahoitusjärjestelmän uudistus laajenee koskemaan esittävän taiteen valtionosuuksia. Uudistuksen toteuttamiseen on varattu 10 milj. euroa vuonna 2022 ja 13 milj. euroa vuonna 2023.

Kansallisteatterin peruskorjaukseen esitetään 50 milj. euroa kehyskaudella, josta vuoden 2020 osuus on 20 milj. euroa. Peruskorjauksen kokonaismäärään osoitetaan 40 milj. euroa rahapelitoiminnan rahastosta.

Kulttuuripalveluja kehitetään mm. ehdottamalla kulttuurimatkailun (mm. maailmanperintökohteet) vahvistamiseen yhteensä 4 milj. euroa vuosille 2020 ja 2021. Lisäksi kulttuuriperintöaineistojen digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä lisätään.

Taiteen perusopetuksen alueellisten ja taiteenalojen välisten erojen tasaamiseen ehdotetaan 2 milj. euron lisäystä. Lisäksi lastenkulttuurin tukemiseen ehdotetaan yhteensä 7 milj. euroa vuosille 2020–2023.

Taiteilija-apurahojen tason korotukseen ehdotetaan 1,4 milj. euroa vuosina 2020 ja 2021 sekä 1,8 milj. euroa vuosina 2022 ja 2023.

Yksityisen kopioinnin hyvityksen määräraha pysyy vuoden 2019 tasolla 11 milj. eurossa vuosina 2020 ja 2021.

Liikuntaan ja nuoriin suunnatun rahoituksen tavoitteena edistää liikunnallista elämäntapaa, hyvinvointia ja terveyttä

Liikuntapoliittisen selonteon toimenpide-ehdotuksiin 4,8 milj. euroa vuonna 2020, 6,2 milj. euroa vuonna 2021, 4,5 milj., euroa vuonna 2022 ja 4,5 milj. euroa vuonna 2023. Lisäksi poikkihallinnollisen liikkumisohjelman ja Liikkuva koulu -ohjelman laajentamiseen esitetään 6 milj. euroa.

Lasten ja nuorten osallisuutta ja liikkumista pyritään lisäämään osoittamalla lisärahoitusta matalan kynnyksen seuratoiminnalle 1,5 milj. euroa. Huippu-urheilun rahoitusta lisätään.

Virkistyskäyttöstrategian laatimiseen sekä strategian toimenpide-ehdotuksiin varataan 2 milj. euron lisärahoitus. Määrärahaa kohdennetaan mm. ulkoilureittien rakentamiseen.

Nuorisotyön tavoitteena on mm. tukea nuorten osallisuutta ja elämänhallintaa sekä mahdollisuuksia tasavertaisiin ja saavutettaviin harrastuksiin. Valtakunnallisen digitaalisen järjestelmän kehittämiseen osoitetaan 1,2 milj. euron lisärahoitus. Järjestelmällä helpotetaan tietojen siirtämistä etsivälle nuorisotyölle.

Nuorten työpajatoimintaa vahvistetaan 2 milj. euron vuosittaisella lisämäärärahalla.

Talousarvioesityksen muita muutoksia

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ja korkeakoulujen perusrahoitukseen tehdään indeksikorotukset täysimääräisinä kustannustason muutoksen perusteella.

Hallitusohjelman mukaisesti toteutettavasta vähennyksestä siirtomäärärahamomenteille kohdistuu opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan 6,2 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää, että vuoden 2020 osalta vähennys kohdistetaan kertaluonteisesti valtion yleissivistävän koulutuksen momentilla olevaan siirtomäärärahakantaan. Vähennyksellä ei ole vaikutusta valtion oppilaitosten rahoituksen määrään.

Taiteen, kulttuurin, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista yhteensä 62 prosenttia ja tieteen menoista 21 prosenttia rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotoista. Vuonna 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön osuuden rahapelitoiminnan tuotoista arvioidaan olevan noin 568 milj. euroa.

Lisätietoja:
talouspäällikkö Pasi Rentola (yleinen taloussuunnittelu), puh. 0295 3 30211
kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, puh. 0295 3 30182
ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (yleissivistävä koulutus, varhaiskasvatus, vapaa sivistystyö), p. 02953 30316
ylijohtaja Mika Tammilehto (ammatillinen koulutus), puh. 0295 3 30308
ylijohtaja Tapio Kosunen (korkeakoulutus ja tiede), puh. 0295 3 30440
ylijohtaja Riitta Kaivosoja (kulttuuri- ja taidepolitiikka), puh. 0295 3 30129
ylijohtaja Esko Ranto (nuoriso- ja liikuntapolitiikka), puh. 0295 3 30115
neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen (opintotuki), puh. 0295 3 30110

Talousarvioesitykseen liittyvät hallituksen esitykset:

  • Varhaiskasvatuslaki
  • Laki kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta
  • Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
  • Opintotukilaki

Hallituksen esitysten aineistot julkaistaan päätökset-sivulla

Kaikki budjettimateriaali valtioneuvoston sivuilla

Aiemmat tiedotteet:

Ammatillinen koulutus Kirjastot Korkeakoulutus ja tiede Koulutus Kulttuuri Liikunta Nuoriso Opintotuki Tiede Varhaiskasvatus Yleissivistävä koulutus