Suomalaisten koulutustason nousu lähes pysähtyy vuoteen 2030 mennessä

Suomalaisten koulutustaso teki huiman nousun vuosina 1970 - 2012. Vielä vuonna 1970 työikäisestä väestöstä lähes 74 prosenttia oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa, mutta vuonna 2012 enää 18,3 prosenttia. Koulutustason nousu käytännössä kuitenkin pysähtyy vuoteen 2030 mennessä, koska nuoremmissa ikäluokissa koulutustaso ei enää nouse. Sukupuolten koulutustasot ovat eriytyneet ja eriytyminen jatkuu. Tiedot ilmenevät uudesta Suomalaisten koulutusrakenteen kehitys 1970–2030 –julkaisusta.

Vuonna 1970 keskiasteen tutkinnon oli suorittanut vain 15 prosenttia työikäisestä väestöstä. Vastaava osuus vuonna 2012 oli jo 44 prosenttia. Korkea-asteen tutkinto oli vuonna 1970 noin 11 prosentilla työikäisistä, nyt 37,6 prosentilla.

Tilastokeskuksen tietojen perusteella koulutusrakenteen muutos ja koulutustason nousu ovat hidastuneet viimeistään 1990-luvun puolivälistä saakka ja tulevat odotettavissa olevalla koulutustarjonnalla lähes pysähtymään vuoteen 2030 mennessä. Nuoremmissa ikäluokissa pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevan väestön osuus on nousussa 1990-luvun lopulta saakka. Toisen asteen koulutuksen suorittaneiden osuus työikäisestä väestöstä vakiintuu 2010-luvun puolivälissä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ikäluokasta on ohittanut huippunsa kaikissa alle 35-vuotiaissa ikäryhmissä ja tulee jopa kääntymään laskuun 35–39-vuotiaiden ikäryhmässä vuoden 2013 jälkeen. Työikäisen väestön koulutustason nousu jatkuu yhä, koska koulutetut ikäluokat ikääntyvät. Koulutustason nousu kuitenkin hidastuu olennaisesti, koska nuoremmissa ikäluokissa koulutustaso ei nouse.

Myös sukupuolittain eriytynyt kehitys on jatkumassa. Vuosina 2016–2017 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kaikissa naisten 10-vuotisikäluokissa tulee olemaan korkeampi kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus missään miesten 10-vuotisikäluokassa.

Vuoden 2020 jälkeen koulutusrakenteessa ei tapahdu koulutusastetarkastelun tasolla olennaisia muutoksia. Vuoteen 2030 asti ulottuva ennuste on epävarma, mutta voidaan kuitenkin arvioida, että nykynäkymin koulutustason nousu käytännössä pysähtyy vuoteen 2030 mennessä.

Pääministeri Kataisen hallitus on asettanut ohjelmassaan tavoitteeksi, että Suomi kuuluu OECD-maiden kärkijoukkoon keskeisissä nuorten ja aikuisten osaamisvertailuissa, koulupudokkaiden vähyydessä sekä nuorten ja työikäisten korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden väestöosuudessa vuoteen 2020 mennessä.

Lisätietoja: projektipäällikkö Aleksi Kalenius (OKM), p. 02953 30419

Suomalaisten koulutusrakenteen kehitys 1970–2030 (pdf)