Suomalaisten oppilaiden kouluosaaminen on kansainvälistä kärkeä

Opetus- ja kulttuuriministeriö 11.12.2012 11.00
Uutinen

Kansainvälisten PIRLS- ja TIMSS- arviointitutkimusten mukaan pohja suomalaisnuorten koulumenestykselle luodaan jo alakoulussa. Ensi kertaa 25 vuoteen kansainvälisen vertailun kohteena olleet neljäsluokkalaiset menestyivät lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa erinomaisesti. Menestys jatkui yläkoulun kahdeksannella luokalla. Oppimisen ilo sen sijaan on suomalaisilta hukassa jo neljännellä.

Kansainvälisten PIRLS- ja TIMSS- arviointitutkimusten mukaan pohja suomalaisnuorten koulumenestykselle luodaan jo alakoulussa. Ensi kertaa 25 vuoteen kansainvälisen vertailun kohteena olleet neljäsluokkalaiset menestyivät lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa erinomaisesti. Menestys jatkui yläkoulun kahdeksannella luokalla. Oppimisen ilo sen sijaan on suomalaisilta hukassa jo neljännellä.

PIRLS- tutkimuksessa selvitettiin neljäsluokkalaisten lukutaitoa ja TIMSS- tutkimuksessa neljäs- ja kahdeksasluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.

- Tulokset kertovat nimenomaan koulun oppisisältöjen osaamisesta eli siitä, miten
suomalainen koulu on onnistunut tehtävässään. Vastaavilta osaamisalueilta tehdyt PISA- tutkimukset mittaavat lähinnä nuorten yleisiä tulevaisuuden valmiuksia, valottaa professori Pekka Kupari Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Lukutaidossa ja luonnontieteissä suomalaisoppilaiden osaaminen on maailman kärkeä ja matematiikan osaaminenkin on eurooppalaista huippua. Matematiikan osalta on syytä myös huoleen, sillä TIMSS-tutkimuksessa verrattiin seitsemäsluokkalaisten osaamisen muutosta aiempaan TIMSS 1999 -tutkimukseen ja huomattiin, että matematiikan osaaminen on 12 vuoden aikana huonontunut runsaan yhden kouluvuoden verran.

Poikien lukutaito ja kotitaustan vaikutus ovat haaste tasa-arvolle

Maiden väliset erot osaamispisteissä ovat suuret kaikilla kolmella alueella. Suomen sisällä osaamiserot ovat kansainvälisesti verrattuna tutkimusmaiden pienimpiä.

Osaamiseen ei vaikuttanut paljoakaan asuinpaikan sijainti ja koko, mutta sen sijaan kodin varallisuustaso on yhteydessä oppimistuloksiin niin lukutaidossa kuin matematiikassa ja luonnontieteissäkin. Neljäsluokkalaisten välinen ero lukutaidossa on 21 pistettä tyttöjen hyväksi. Ero on vertailumaiden suurimpia. Sen sijaan matematiikan ja luonnontieteiden osalta erot tyttöjen ja poikien välillä ovat kummallakin luokka-asteella kansainvälisesti verraten pieniä.

- Oppimisen tasa-arvon näkökulmasta suomalaisen peruskoulun suurimmat haasteet liittyvät poikien lukutaidon kehittämiseen tyttöjen tasolle ja oppilaiden kotitaustan vaikutuksen tasoittamiseen, kiteyttää yliopistonlehtori Sari Sulkunen.

Oppimisen ilo hukassa

Suomalaisten neljäsluokkalaisten lukemismotivaatio ja sitoutuminen lukemisen opetukseen ovat vertailumaiden heikoimpia. Matematiikasta pitää paljon vain kolmannes oppilaista ja sen opetukseen on hyvin sitoutunut ainoastaan viidennes oppilaista. Sekä lukutaidon että matematiikan osalta suomalaisoppilaiden asenteet ovat vertailumaiden heikoimpia. Suunnilleen samanlainen tilanne on luonnontieteiden osalta.

Kahdeksasluokkalaisilla oppimisen ilo on neljäsluokkalaisiakin heikompaa ja suomalaiset sijoittuvat kolmen huonoimmin motivoituneen maan joukkoon. Luonnontieteissä yli puolet ei pidä kemiasta ja fysiikasta. Biologiasta ja maantiedosta pidetään jonkin verran enemmän. Myös luonnontieteiden arvostus ja sitoutuminen sen opetukseen ovat vertailumaihin nähden heikkoa.

- Peruskoulun opetustavat kaipaavat kipeästi uudistamista. Tulokset kertovat selvästi, ettei valtakunnallisen Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisessa tavoitteessa oppilaiden kiinnostuksesta ja tarpeista lähtemisessä opetuksessa ole onnistuttu, huomauttavat yliopistontutkija Jouni Vettenranta ja Pekka Kupari.

Tutkimusten julkaisut, grafiikka ja verkkosivut: http://ktl.jyu.fi/ktl/timss-pirls