TALIS -tutkimus: Suomalaisopettajat kokevat työtään arvostettavan

Suomessa opettajat ovat tyytyväisempiä ammattiinsa kuin kollegansa muissa maissa. Vaikka Suomen kouluissa kuluu oppitunneilla aikaa järjestyksen ylläpitoon ja oppilaiden kesken esiintyy runsaasti kiusaamista, opettajat valitsisivat yhä opettajan ammatin. Tulokset ilmenevät OECD:n TALIS-tutkimuksesta, joka julkistettiin keskiviikkona 48 maassa.

TALIS-tulokset antavat käsityksen opettajien ja rehtoreiden työoloista ja siitä, miten he kokevat oman oppimisympäristönsä. Suomessa tutkimukseen osallistui noin 2 800 yläkoulun opettajaa ja 150 rehtoria. Mukana tutkimukseen osallistuneissa maissa oli kaikkiaan 155 000 opettajaa ja 8 900 rehtoria.

TALIS 2018 (Teaching and Learning International Survey) -tutkimus on OECD:n johtama hanke. Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.  Edellisen kerran TALIS-tutkimus toteutettiin vuonna 2013.

Opetusministeri Li Andersson on iloinen, että tutkimuksen mukaan suomalaiset opettajat voivat työssään kansainvälisesti vertaillen hyvin.

­– Suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivi on koulu, joka takaa kaikille taustaan katsomatta yhdenvertaisen mahdollisuuden oppia tarvitsemansa tiedot ja taidot. Koulumme kykenevät tarjoamaan laadukasta ja tasa-arvoista opetusta ainoastaan, kun opettajamme voivat työssään hyvin ja heillä on aikaa sekä mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan, opetusministeri Andersson sanoo.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset opettajat kehittävät aktiivisesti omaa osaamistaan. Samalla tutkimus tunnistaa osaamisen kehittämiselle myös joukon esteitä, joihin opetusministeri Anderssonin mukaan on syytä tarttua tehokkaasti.

– Osaamisvaatimukset muuttuvat juuri nyt kaikilla aloilla nopeasti muun muassa teknologisen kehityksen myötä. Siksi meidän on kyettävä purkamaan tehokkaasti tekijöitä, jotka estävät opettajiamme päivittämästä osaamistaan, ministeri Andersson sanoo.

Oppilaiden hyvinvointi on opettajille tärkeää

Opettajat ovat Suomessa korkeasti koulutettuja ja kelpoisia tehtäväänsä. He valitsisivat opettajan ammatin yhä, jos saisivat päättää siitä uudelleen. Oppilaiden ja opettajien suhteet ovat hyvät ja keskinäinen luottamus vahva. Oppilaiden hyvinvointi on opettajille tärkeää. Muun muassa tämän takia he haluaisivat vaikuttaa opetusryhmäkokojen pienentämiseen, jos käytettävissä olisi lisävaroja.

Opettajat kokevat työtään arvostettavan

Suomessa opettajat ovat tyytyväisempiä ammattiinsa kuin kollegansa muissa tutkimusmaissa. Opettajuuden hyvät puolet painavat vaakakupissa enemmän kuin huonot puolet. Suomalaisopettajat uskovat ammattia arvostettavan yhteiskunnassa muiden tutkimusmaiden opettajia enemmän.

Täydennyskoulutustarvetta oppilasarvioinnissa

Viiden vuoden aikana opettajien ammatillisen osaamisen kehittämisen tarve oli kasvanut eniten oppilasarvioinnin käytännöissä. Eniten suomalaisopettajat tarvitsevat osaamisensa kehittämistä tieto- ja viestintäteknologiassa, oppilasarvioinnin käytännöissä ja erityisoppilaiden opettamisessa.

TVT aiempaa tutumpi työväline opetuksessa

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö oppitunneilla on lisääntynyt Suomessa eniten verrattuna muihin tutkittuihin maihin. Vuonna 2013 opettajista vain 18 prosenttia opettajista hyödynsi opetuksessa TVT:tä, kun vuonna 2018 osuus oli kohonnut jo 51 prosenttiin.

Työaikataulut esteinä osaamisen kehittämiselle

Yli puolet suomalaisopettajista (52 %) nimesi työaikataulunsa suurimmaksi esteeksi ammatillisen osaamisensa kehittämiselle. Esteitä olivat myös kannustimien vähäisyys ja sopivan kehittämistoiminnan tarjonnan puute. Kehittämistoiminnan kalleus tuotiin esille osallistumisen esteenä useammin kuin viisi vuotta sitten. Rehtorien mukaan lähes kaikki koulut tarjosivat uusille opettajille perehdyttämistoimintaa, mutta suuri osa opettajista ei ole osallistunut siihen.  Suomalaisopettajat ja rehtorit pitivät mentorointia tärkeänä, mutta vain joka viides koulu tarjosi mentoritoimintaa.

Työrauhan ylläpito ongelmana

Vaikka oppitunnilla on pääasiassa miellyttävä ilmapiiri, opetuksesta kuluu paljon aikaa järjestyksen ylläpitoon työrauhaongelmien vaikeuttaessa oppitunnin kulkua. Lisäksi Suomessa esiintyy viikoittain oppilaiden kesken uhkailua, solvaamista ja henkistä kiusaamista eniten kaikista tutkimukseen osallistuneista maista Uuden-Seelannin, Maltan, Belgian ja Etelä-Afrikan ohella.

Rehtorin hallinnolliset tehtävät lisääntyneet

Vuodesta 2013 suomalaisrehtorien ajankäytössä oli eniten tapahtunut muutosta sekä hallinnollisissa että johtajuuteen liittyvissä tehtävissä.  Molempien osuus oli kasvanut lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä. Opetussuunnitelmaan ja opetukseen liittyvien tehtävien ajankäyttö oli vähentynyt neljällä prosenttiyksiköllä. Myös ajankäyttö oppilaisiin ja yhteydenpitoon vanhempien ja huoltajien kanssa oli vähentynyt.

- - -

Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2018 opettajille ja rehtoreille suunnatuilla verkko- ja paperi- kyselyillä, jotka laadittiin yhteistyössä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Vastaajat valittiin satunnaisotannalla. Jokaisesta maasta tuli mukaan noin 150–200 koulua ja kustakin koulusta 20–30 opettajaa ja rehtori. Suomessa opettajien vastausaste oli korkea, 94 prosenttia.

TALIS-tutkimuksen ohjausryhmään kuuluivat opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen Kuntaliitto, Helsingin yliopisto ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI.

Lisätietoja:

• Opetusneuvos Kristiina Volmari, Opetushallitus, puh. 029 533 1276, [email protected]
• Projektipäällikkö, erikoistutkija Matti Taajamo, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, puh. 040 805 4281, [email protected]
• Apulaisprojektipäällikkö, aineistokoordinaattori Eija Puhakka, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, puh. 0400 545 105, [email protected]