Tutkimus selvittää huippu-urheilijoiden menestyksen taustatekijöitä

Epätavallisia elämänkulkuja -teoksessa tarkastellaan laajaan haastatteluaineistoon perustuen huippu-urheilijoiden ja -taiteilijoiden elämänkulkuja. Teos on ensiaskel opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa ja Nuorisotutkimusverkoston toteuttamassa tutkimushankkeessa, jossa selvitetään huippu-urheilijoiden ja kulttuuriosaajien menestyksen taustoja.

Tutkimushankkeen taustalla on suomalaisen huippu-urheilun tilan selvittäminen, jonka osa urheilijahaastattelut ovat. Tutkimusta varten haastateltiin 96 huippu-urheilijaa sekä 29 kulttuurialan huippua.

Epätavallisia elämänkulukuja. Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa -teoksen artikkelit käsittelevät menestymisen edellytyksiä ja haasteita.

Tärkeiksi teemoiksi nousevat kotitausta, lapsuuden harrastuksista nauttiminen ja itsensä kehittäminen. Erityisesti perheen aineettomalla ja aineellisella tuella näyttää olevan tärkeä merkitys sekä menestyneiden urheilijoiden että taiteilijoiden elämänkuluissa.

Perheen tuki tärkeintä

Tutkimuksessa haastatelluilla huippu-urheilijoilla oli keskimääräistä korkeampi sosioekonominen tausta, ja vanhemmilla riitti rahaa ja aikaa lasten ja nuorten kalliisiinkin harrastuksiin.

Harrastuskustannusten nousu merkitsee sitä, että osa lahjakkuuksista putoaa pois, mutta myös sitä, että ne jotka jatkavat, joutuvat karsimaan lajivalikoimaansa. ”Tärkein tuki huippu-urheilulle ei useinkaan ole suoraa tukea, vaan tasa-arvoisten ja monipuolisten liikuntamahdollisuuksien luomista”, tutkija Mikko Piispa toteaa.

Kirjassa käsitellään myös monikulttuuristaustaisten suomalaisurheilijoiden elämänkulkuja. Niin ikään heidän menestyksensä taustalla on vahva perheen tuki. Monikulttuuristen
huippu-urheilijoiden perheet joutuvat tekemään lapsensa uran toteutumiseksi merkittäviä taloudellisia panostuksia, sillä niiden sosioekonominen asema ei ole yhtä vahva kuin kantasuomalaisten huippu-urheilijoiden perheillä.

Rasismikokemukset vaihtelivat suuresti: osa urheilijoista oli kohdannut rasismia jatkuvasti ja toisilla rasismikokemuksia ei ollut urheilun parissa lainkaan. Tavallisimmin rasismia ilmeni vieraspeleissä vastapelaajien taholta ja katsomohuuteluna.

"Valinta maajoukkueeseen on ollut monelle monikulttuuristaustaiselle urheilijalle merkityksellinen hetki, jolloin heidän suomalaisuutensa on saanut näkyvän tunnustuksen", korostaa tutkija Helena Huhta.

Mikko Piispa & Helena Huhta (toim.)
Epätavallisia elämänkulkuja: Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa 
Nuorisotutkimusverkoston/Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 134.