Työelämä 2020: Oppi(j)a ikä kaikki
Koulutuspoliittisten päätösten ja toimenpiteiden suunnittelun ja toimeenpanon tueksi on käytettävissä kaksi tuoretta aikuisten koulutukseen ja osaamiseen liittyvää aineistoa: Euroopan unionin laajuinen aikuiskoulutukseen osallistumista selvittävä aikuiskoulutustutkimus (2013) ja kansainvälinen aikuistutkimus eli PIAAC (2013).
Tietojen lisäksi tutkimukset antavat paljon ajattelemisen aihetta.
PIAAC-tutkimuksessa arvioidun 16–65-vuotiaan väestön osalta suomalaiset osoittautuivat vertailussa perustaidoiltaan erinomaisiksi, mutta huomattavaa osalla on taidoissa selviä puutteita.
Kun PIAACin tuloksiin yhdistetään aikuiskoulutustutkimuksen tiedot siitä, että vanhimmat 55–6 4-vuotiaat osallistuvat aikuiskoulutukseen selvästi nuorempia vähemmän, on harkittava miten edellytyksiä mm. työurien pidentämiseen tai aktiivisen kansalaisuuteen työuran jälkeen luodaan.
Perustaitojen tärkeys ei tarkoita sitä, että ne olisivat muusta osaamisesta irrallisia tai että niitä tulisi sellaisena kehittää. Työn yhteydessä tai muiden ihmisten tärkeiksi kokemien taitojen kehittämiseen liitettynä niiden oppimiseen parhaiten motivoidutaankin. Niin ammatillinen koulutus kuin vapaa sivistystyökin parhaimmillaan kehittävät monipuolisesti, muiden taitojen ohessa, myös näitä avaintaitoja.
Uusia ajatuksia ja avauksiakin tarvitaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää tulevaan rakennerahasto-ohjelmaan valtakunnallista toimenpidekokonaisuutta, jossa luotaisiin aikuiskoulutuksessa ja muussa aikuisten osaamisen kehittämisessä sovellettavia toimintamalleja erityisesti heikoimmin perustaidot hallitsevien osaamista parantamaan.
Nuorisotakuuseen sisältyvällä nuorten aikuisten osaamisohjelmalla haetaan työelämän ja yhteiskunnan reunoilta putoamisvaarassa olevia, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia 20–2 9-vuotiaita koulutukseen. Ohjelmalla halutaan huolehtia siitä, että uusia vajavaisin taidoin varustettuja joukkoja ei pääse syntymään. Tänä vuonna rahoitusta myönnettiin noin 60 koulutuksen järjestäjälle.
Perustaidoista ja heikoimmassa asemassa olevista huolehtimisen lisäksi tulisi tulevaisuuden turvaamiseksi huolehtia myös korkeatasoisen ammattitaidon ja asiantuntijuuden synnyttämisestä ja ylläpitämisestä.
Tällä hetkellä nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelee noin 4 000 aikuista, joilla on jo vähintään toisen asteen ammatillinen tutkinto. Näille paremmin soveltuva koulutusmuoto olisi näyttötutkintoon valmistava ammatillinen peruskoulutus, joka on erityisesti aikuisille suunniteltua ja keskimäärin lyhempää. Aikuisten ohjaaminen näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen on tarkoituksenmukaista myös aikuisten itsensä kannalta.
Korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia valmistellut työryhmä jätti raporttinsa kesäkuussa 2013 ja valmistelua jatketaan OKM:ssä. Uudella arvostetulla ja työmarkkina-arvoa lisäävällä erikoistumiskoulutuksella olisi merkitystä myös työurien pidentämisen kannalta. Osaamisensa päivittämisestä ja syventämisestä huolehtivat pysyvät itse pidempään työelämässä.
Suomessa tarvitaan edelleen ala- ja ammattikohtaisia erikoistaitoja. Tulevaisuudessa kuitenkin ammattien rajat hämärtyvät entisestään, ja ammattien ja koulutuksen kytkentä ei ole aina lainkaan selkeä. Lisäksi työpaikkoja häviää ja syntyy joka päivä suuria määriä, eivätkä syntyvät työpaikat suinkaan ole aina samoilla aloilla kuin josta ne häviävät. Juuri tällaisissa tilanteissa perustaidot ovat tärkeitä. Vaikka henkilöllä olisi korkeatasoinen erityisosaaminen, se ei välttämättä yksinään luo hyvää pohjaa uudenlaisten tehtävien oppimiselle ja niihin siirtymiselle.
Lukutaito, numerotaito ja tietotekniikkataidot ovat elinikäisen oppimisen kivijalka, jolle perustuu osaamisen kehittäminen läpi koko elämän. Tämän kivijalan päälle kehittyvät työpaikkojen parhaat osaajat.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on mukana hallituksen Työelämä 2020 -hankkeen blogikampanjassa. Hankkeen tavoite on rakentaa Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä. Blogikampanjassa eri organisaatiot kertovat eri näkökulmista, mitä ne tekevät paremman työelämän eteen. Tarkoituksena on jakaa oppeja ja vinkkejä sekä lisätä keskustelua työelämän kehittämisestä. Lisätietoja hankkeesta: www.tyoelama2020.fi