Oikeusministeri Antti Häkkäsen puhe julkisen sanan neuvoston 50-vuotisjuhlassa Säätytalolla 17.12.2018

Oikeusministeriö 17.12.2018 17.30
Puhe

Arvoisat juhlavieraat, suomalaisen demokratian ja sananvapauden ystävät

On minulle ilo ja kunnia saada tänään onnitella 50 vuotta täyttävää Julkisen sanan neuvostoa! Vaikka suomalaisella demokratialla on kansainvälisessä vertailussa paljon vahvuuksia, olisi virhe tuudittautua tähän. Päinvastoin: sananvapauden ja elävän demokratian toteutumisen edellytyksiä on tarpeen jatkuvasti vahvistaa.

JSN:n tehtävänä on vaalia julkisen sanan vastuullista vapautta ja tukea hyvää journalistista tapaa. On selvää, että Julkisen sanan neuvoston toiminta on 50 vuoden aikana ollut merkittävä vahvuus sananvapauden ja vastuullisen journalismin kehittymisessä – ja sitä kautta suomalaisen demokratian rakentamisessa. Tästä pitkäjänteisestä työstä haluan valtioneuvoston puolesta lausua lämpimät kiitokset neuvostolle ja kaikille sen piirissä toimineille!

JSN:n pohjana on perussopimus, jonka periaatteita siihen sitoutuneet viestintäalan liitot ja tiedotusvälineet noudattavat. JSN:n tunnettuisuus on viime vuosien aikana kasvanut. JSN:n jäsenyys viestii kansalaisille tiedotusvälineen sitoutumisesta vastuulliseen journalismiin, ja näin luo pohjaa yhteiskunnalliselle luottamukselle.

Tuki kansalaisten kokemalle luottamukselle on ajankohtaista ja erittäin tärkeää. Viestintäympäristö uhkaa pirstoutua – niin meillä kuin muuallakin. Internet ja sosiaalinen media ovat luonnollisesti tuoneet mukanaan mittavia mahdollisuuksia kansalaisten tiedonhankintaan ja ilmaisuvapauteen. Samalla kuitenkin tiedonlähteet ja sen myötä vastaanotettava tieto uhkaa eriytyä aiempaa enemmän. Kansainvälisellä tasolla nähdään jo viestintäympäristön ja myös kansalaisten asenteiden polarisoitumista – eikä keskustelun eriytyminen ”kupliin” ole vierasta meilläkään. EU:n sisällä on nähtävissä unionin perusarvojen – perusoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion – haastamista. Uudenlaiset vaalivaikuttamisen muodot puhuttavat eri maissa, ja saattavat horjuttaa kansalaisten luottamusta demokratiaan.

Tässä toimintaympäristössä vastuullisesti toimivalla median itsesääntelyjärjestelmällä on suuri merkitys. Hyvä journalistinen tapa sekä sanan- ja julkaisemisen vapaus tarvitsevat puolustajansa. Suomessa – kuten monessa muussakin maassa – JSN:n tapaan toimiva itsenäinen medianeuvosto on osoittautunut hyvin toimivaksi malliksi. JSN:n yksittäisille kanteluille perustuvat ratkaisut viestivät kaikille toimijoille vastuullisen journalismin rajoista. Vastuullisen journalismin merkki sekä eri kansalaisryhmille suunnattu mediakasvatus ovat konkreettisia toimia kansalaisten demokraattisten valmiuksien lisäämiseksi.

Hyvät kuulijat,

JSN julkaisi elokuussa ajankohtaisen kannanoton sananvapauden merkityksestä sekä journalistin ohjeiden ja lainsäädännön suhteesta. Kuten kannanotossa todetaan, ”sananvapaus on kaikille kuuluva perusoikeus ja demokraattisen oikeusvaltion perusta. Se on välttämätön edellytys yhteiskunnan totuuspohjaisuudelle ja päätöksenteon avoimuudelle, ja se lisää luottamusta yhteiskunnassa”. Tämä viesti sananvapauden ja demokratian yhteydestä on erittäin tärkeä. On helppo yhtyä näkemykseen siitä, että sanavapaus todellakin on demokraattisen oikeusvaltion perusta. Ilman sitä kansalaisten demokraattiset osallistumisoikeudet menettävät merkitystään.

Suomessa luottamus demokraattisiin instituutioihin ja myös mediaan on säilynyt kansainvälisesti vertaillen vahvana. Esimerkiksi kesällä 2018 julkaistun Reuters –instituutin selvityksen mukaan luottamus mediaan oli Suomessa vahvinta vertaillun 37 maan joukossa.

Erityisesti nuoret saavat aiempaa enemmän kuluttamaansa uutissisältöä verkon kautta. Kuluttajat kokevat kuitenkin huolta siitä, mikä on verkossa totta ja mikä ei. Medialukutaito on muodostunut aivan keskeiseksi kansalaistaidoksi, ja kouluissa satsataan tähän uusien opetussuunnitelmien mukaisesti aiempaa enemmän. Medialukutaidon päivittämiseen tarvitaan kuitenkin mukaan laajasti eri toimijoita, ja nuorten lisäksi tulisi saavuttaa riittävän laajasti muutkin väestöryhmät. Vapaa kansalaisyhteiskunta on tässä merkittävä toimija.

Disinformaatio, vihapuhe ja epäasiallinen vaikuttaminen ovat viime aikoina puhuttaneet erityisesti useissa maissa pidettyjen vaalien yhteydessä. Esimerkiksi USA:n presidentinvaaleihin liittynyt Cambridge Analytica – tapaus on herättänyt kriittistä keskustelua sosiaalisen median alustojen, tässä tapauksessa Facebookin, roolista ja vastuusta.  Keskustelua on herännyt myös tarpeesta säännellä alustojen toimintaa, esimerkiksi noudatettujen käytäntöjen transparenssin näkökulmasta. On kuitenkin huomattava, että kansallisen sääntelyn lisäksi kansainvälisen oikeuden periaatteet soveltuvat jo nyt myös ns. hybridiuhkien torjuntaan.

Demokratian uusiin uhkiin pyritään eri puolilla etsimään ratkaisuja.  Esimerkiksi äskettäisellä USA:n matkallani havaitsin siellä kasvavaa kiinnostusta hyviin eurooppalaisiin malleihin mm. tietosuojan osalta. Tanskassa on vireillä jopa esitys ulkomaisen vaalivaikuttamisen kriminalisoinnista. Suomessa lisätään puolueille ja muille vaaleissa toimiville suunnattua koulutusta. Oikeusministeriön tarkoituksena on myös herättää laajempaa yhteiskunnallista keskustelua vaalivaikuttamisesta ja kriittisen medialukutaidon tarpeesta.  Vaalivaikuttamisen mahdollisuudesta puhuttaessa tulee kuitenkin varoa heikentämästä kansalaisten vaaleja kohtaan tuntemaa luottamusta – vaalien turvallisuus on yhä Suomessa erittäin korkealla tasolla.

Vapaan demokratian turvaamisessa tarvitaan kaikkien toimijoiden aktiivista roolia. Sosiaalinen media on helpottanut tiedon levittämistä – niin hyvässä kuin pahassa. Siinä missä aiemmin voitiin luottaa siihen, että tiedon jakaminen tapahtuu lähinnä vastuullisten tiedotusvälineiden kautta, on erilaisen disinformaation levittäminen sosiaalisen median kanavien kautta nykyisin äärimmäisen helppoa. Vastuullisen journalismin merkitys demokraattisen yhteiskunnan perusrakenteena korostuu tästä johtuen jatkuvasti. Demokraattinen yhteiskunta tarvitsee luotettavaa tietoa yhteiskunnan tapahtumista ja tässä tarvitaan luotettavaa journalismia jatkuvasti yhä enemmän.

Julkisen sanan neuvostolla on erittäin keskeinen rooli luotettavan journalismin varmistajana. Kanteluihin annettavilla kannanotoilla JSN pystyy luomaan raameja siitä, missä vastuullisen journalismin rajat kulkevat. Valeuutiset eli tietoisesti valheellinen ja harhaanjohtava journalismi on nykyisin kasvava ongelma. Hyväksyttävän journalismin rajoja haastetaan jatkuvasti, ja sen vuoksi tarvitaan nykyistä nopeammin toimivaa hyvän journalismin rajoja määrittelyä. Julkisen sanan neuvoston toimintamahdollisuuksia käsitellä kantelut tulee vahvistaa. Olisi tärkeää, että JSN osallistuu julkiseen keskusteluun ja tehokkaalla kanteluiden käsittelyllä tuo linjauksensa esille. Kanteluratkaisuilla on tärkeä merkitys hyväksyttävän ja vastuullisen journalismin määrittämisessä. Nykyistä vahvemmin resurssein toimiva JSN voisi antaa kanteluratkaisuja nopeammin ohjaten vastuullista journalismia

Hyvät kuulijat,

Valtiovallan tulee kyetä turvaamaan journalistien mahdollisuus tehdä työtään vapaasti ja ilman pelkoa omasta turvallisuudestaan. Viimeaikojen kehitys siitä, että yhä useampi toimittaja on joutunut erilaisen uhkailun ja järjestelmällisen vihapuheen kohteeksi on äärimmäisen huolestuttava. Tuomioistuimissa käsitellään tällä hetkellä useita tällaisia tekoja. Seuraamme oikeusministeriössä aktiivisesti näitä prosesseja. Mikäli lainvoimaiseksi jäävät tuomiot osoittavat puutteita lainsäädännössä, tullaan valmistelu aloittamaan välittömästi. Erityisesti on syytä arvioida, vastaako nykyinen rikoslakimme riittävästi ns. maalittamistekoihin vai tulisiko kyseisten tekojen kriminalisointisääntelyä tarkastella.

Myös EU-tasolla on keskusteltu erilaisista sananvapauteen ja uusiin uhkiin liittyvistä sääntelytarpeista. Esimerkiksi terroristisen verkkosisällön poistaminen sekä audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva esitys, jolla suojattaisiin alaikäisiä tietynlaiselta mediasisällöltä, ovat olleet esillä. Myös ilmiantajien suojelua koskevalla ns. Whistleblower –direktiiviehdotuksella on yhtymäkohtia sananvapauden käyttöön. Lisäksi EU on aktivoitunut aiempaa enemmän vaalien turvallisuuden varmistamisessa, ja esimerkiksi vaaliviranomaisten yhteistyötä ollaan lisäämässä. EU-tason aloitteet tulee luonnollisesti sovittaa yhteen kotimaisen sananvapaussääntelyn kanssa.

Hyvät kuulijat,

Julkisen hallinnon tulee olla avointa ja toimintaa koskevan aineiston julkista. Viranomaistoiminnan luotettavuuden edellytyksenä on sen riittävä julkisuus. Viime aikoina julkisuuslakiin on esitetty erilaisia muutoksia, joilla muokattaisiin viranomaistoiminnan eri osien julkisuutta.  Tulen tammikuussa vastaanottamaan selvityshenkilöiden selvitykset julkisuuslain soveltamisalan mahdollisista laajentamistarpeista. Selvityksissä toimeksiannon mukaan arvioidaan erityisesti kysymyksiä siitä mitä vaihtoehtoja julkisen vallan määräysvaltaan kuuluvien erilaisten yhtiöiden ja muiden yksiköiden avoimuuden toteutumiseen on ja millainen on julkisuuslain soveltamisalan nykytila. Selvityksen valmistuttua voidaan ottaa kantaa siihen, onko julkisuuslainsäädäntöä mahdollisesti tarpeen päivittää ensi vaalikaudella

Arvoisat juhlavieraat,

JSN:n sananvapauden merkitystä koskevassa kannanotossa todetaan, että ”demokraattisessa oikeusvaltiossa lainsäädännön tulisi taata mahdollisimman laaja sananvapaus”. Olen tästä täysin samaa mieltä ja toivon, että Suomi voi jatkossakin näyttää hyvää esimerkkiä sananvapauteen vahvasti sitoutuneena maana. Allekirjoitan senkin JSN:n sananvapauskannanoton näkemyksen, että lehdistönvapaudella ja vallankäytöllä kuuluu olla jännitteinen suhde.  Suomalainen vahvuus on kuitenkin, että eri toimijoiden erilaisista rooleista huolimatta olemme kyenneet dialogiin ja rakentavaan yhteistyöhön demokratian ja oikeusvaltion rakentamisessa.

Näillä sanoilla vielä kerran: onnittelut 50-vuotiaalle JSN:lle!

Kiitos.

Antti Häkkänen