Oikeusministeri Antti Häkkäsen puhe Suomalaisen kuntademokratian tila ja haasteet –seminaarissa ja Kuntademokratiaindikaattorit 2017 –tutkimuksen julkistamistilaisuudessa oikeusministeriössä 22.2.2018

Oikeusministeriö 22.2.2018 10.23
Puhe

Hyvät kuulijat,

Tänään julkaistavan Kuntademokratiaindikaattorit 2017 -tutkimuksen mukaan kuntalaiset katsovat demokratian toimivan kunnissa kohtalaisen hyvin. Tutkimuksen mukaan selkeä enemmistö kokee voivansa itse vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon. 

Tutkimus antaa mielestäni tärkeää uutta tietoa kuntademokratian toimivuudesta. Se onkin tällä hetkellä maakunta- ja sote- uudistuksen takia hyvin ajankohtainen teema. Valmisteilla olevan uudistuksen myötä Suomen hallinto muuttuu kaksitasoisesta kolmitasoiseksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että maakunnille siirtyy järjestämisvastuu eräistä aiemmin kunnille kuuluneista tehtävistä, merkittävimpänä sosiaali- ja terveydenhuolto.

Uuden hallinnontason perustaminen vaikuttaa monin tavoin kuntalaisten arkeen ja demokratiaan. Osa kuntien palveluista siirtyy maakuntien järjestämisvastuulle, ja kansalaisten odotetaan jatkossa osallistuvan ja vaikuttavan kuntien ja valtion päätöksenteon lisäksi myös maakuntien päätöksentekoprosesseihin. Kunnat säilyttävät kuitenkin tärkeän roolinsa paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman yhteisöinä, jotka hoitavat laissa säädettyjä tehtäviä ja asukkaiden päättämiä paikallisia tehtäviä.

Demokratian toimivuuden ja päätöksenteon legitimiteetin kannalta on tärkeää, että kaikki kokevat voivansa vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Eduskunnan perustuslakivaliokunta onkin korostanut, että erityistä huomiota uudistuksessa tulisi kiinnittää alueelliseen, maakunnalliseen ja paikalliseen demokratiaan.

Asukkaiden näkökulmasta kuntien ja maakuntien palvelujen ja osallistumisjärjestelmien tulisi muodostaa saumaton ja selkeä kokonaisuus. Kunnille jää merkittävää päätösvaltaa ja niiden tulee tarjota asukkaille kanavia vaikuttaa paikallisiin palveluihin ja kuntien vastuulla oleviin asioihin. Kuntien tehtävänä on jatkossakin turvata kaikkein heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuudet vaikuttaa ja integroitua yhteiskuntaan.

Hyvä seminaariyleisö,

Yksi kuntademokratian keskeisistä kehityspiirteistä viime vuosikymmenten aikana on toimielinten, luottamustehtävien ja niissä toimivien luottamushenkilöiden väheneminen. Luottamushenkilöiden määrä on puolittunut 1990-luvun vaihteesta tähän päivään. Tutkimusten mukaan vuoden 2017 kuntavaaleissa puolueilla oli merkittäviä vaikeuksia rekrytoida ehdokkaita listoilleen. Laskeva trendi ehdokasmäärissä näkyy 1990-luvulta alkaen. Tutkimusten mukaan ehdokkaiden rekrytointivaikeuksien taustalla on muun muassa valtuustopaikkojen sekä lautakuntapaikkojen väheneminen kuntaliitosten seurauksena.

Myös tänään julkaistavan tutkimuksen mukaan päätöksenteon keskittyminen nähdään toisinaan ongelmallisena, ja vuorovaikutusta päätöksentekijöiden ja kuntalaisten välillä voisi parantaa.  Kuntaliitokset ja luottamushenkilöorganisaation toiminnan tehostaminen on voinut johtaa päätöksenteon keskittymiseen, mutta samalla luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä on vahvistettu, mikä on mahdollistanut demokraattisen ohjauksen vahvistamista kunnissa.

Vaaleilla valittavat maakuntavaltuustot merkitsevät myös luottamushenkilöiden kokonaismäärän kasvua. Uudistuksen riskinä on kuitenkin, että kunnan luottamustehtävien houkuttelevuus voi vähentyä entisestään, mikäli niiden merkitystä ei korosteta. Riskinä on myös, että kunnissa pitäydytään vanhoissa tutuissa toimintatavoissa, jolloin kuntalaisten suoran osallistumisen keinojen kehittäminen voi jäädä taka-alalle.

Toisaalta täysin päinvastainenkin tulevaisuudennäkymä on mahdollinen. Esimerkiksi koulutuksesta ja elinvoimasta kiinnostuneiden halukkuus hakeutua kuntapäättäjiksi voi kasvaa, elinvoimanäkökulman noustessa kunnan päätöksenteon keskiöön. Myös luottamushenkilöiden ajankäytölliset ongelmat voivat helpottua sote-palveluiden siirtyessä maakunnille, koska se antaa luottamushenkilöille paremmat mahdollisuudet paneutua kunnan muihin tehtäviin. Toisaalta on selvää, että kuntien ja maakuntien yhteistyö tulee olemaan tiivistä ja jatkuvaa, joka voi tuoda mukanaan uusia toiminnan ja tekemisen muotoja.

Kunnallisen demokratian suurimpiin haasteisiin kuuluu kuntavaalien matala äänestysaktiivisuus. Jo nyt alhainen äänestysaktiivisuus vähentää päätöksenteon legitimiteettiä. Ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus järjestää 28. päivänä lokakuuta 2018. Olen huolissani siitä, että äänestysaktiivisuus vaaleissa jää alhaiseksi, mikäli emme yhdessä pysty viestimään ja kannustamaan mahdollisimman monia vaaliuurnille. Olemmekin yhteistyössä valtiovarainministeriön ja Suomen kuntaliiton kanssa suunnitelleet laajaa viestintäkampanjaa asiasta. Kannustan myös kaikkia puolueita ja järjestökenttää aktiivisuuteen.

Vuodesta 2021 kunta- ja maakuntavaalit pidetään samanaikaisesti. Samanaikaisesti järjestettävät kuntavaalit ja maakuntavaalit voivat jatkossa aktivoida useampia asukkaita äänestämään myös kuntavaaleissa. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan yhdistelmävaalit nimittäin näyttäisivät nostavan äänestysvilkkautta keskimäärin muutaman prosenttiyksikön verran.

Uusi kuntalaki tuli voimaan vuoden 2016 alusta. Uuden kuntalain paikallisdemokratiaa ja kuntalaisten osallistumisoikeuksia käsittelevä 4. luku tuli sovellettavaksi kesäkuun alusta 2017. Kuntalain uudistamisen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli kuntalaisten osallisuuden ja kunnallisen demokratian vahvistaminen uusissa rakenteissa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Uuden kuntalain mukaan kunnan on asetettava nuorisovaltuusto (tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä) sekä vanhus- ja vammaisneuvosto. Alueellisen demokratian edellytyksiä selkeytettiin täsmentämällä kunnan sisäisiä alueellisia toimielimiä koskevaa sääntelyä. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia vahvistettiin säätämällä kunnille viestintää ja tietojen saatavuutta koskevia velvoitteita. Myös luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä on parannettu. Oikeutta saada vapaata työstään luottamustoimen hoitamiseksi on tarkennettu. Lisäksi demokratia ja kansalaisvaikuttaminen on nostettu yhdeksi teemaksi, jonka tulee sisältyä kuntastrategiaan.

Uusi kuntalaki antaa kunnille hyvät mahdollisuudet ottaa aikaisempaa aktiivisempi rooli lähi- ja paikallisdemokratian kehittäjänä. Tämä edellyttää kunnilta aktiivista käyttäjälähtöisyyden huomioimista. Lisäksi kuntalaiset ja järjestöt tulisi entistä ennakkoluulottomammin nähdä voimavarana ja kumppaneina. Tämä edellyttää myös uusien sähköisten osallistumistyökalujen käyttöönottoa sekä rohkeutta kokeilla uusia yhteistyömuotoja ja kumppanuusmalleja myös järjestöjen kanssa.

Päätöksentekoa tulisi uudistaa myös nykyistä läpinäkyvämpään suuntaan. Kansalaisille tulisi tarjota paremmat edellytykset hahmottaa, ketkä ovat vastuussa harjoitetusta politiikasta ja minkälaisia vaihtoehtoja päätöksenteossa on tarjolla. Päätöksenteon avoimuutta ja tiedonsaannin edellytyksiä tulisi parantaa myös kuntaomisteisten yhtiöiden osalta. Tämä on mielestäni tärkeä asia, jota on syytä seurata ja jatko-kehittää. Erityistä huomiota avoimuuteen, informointiin, kuntalaisten neuvontaan sekä kunnissa tapahtuvaan osallisuuden ja vaikuttamisen tukemiseen tulee kiinnittää muutostilanteessa.

Suoran demokratian kanavat tulisi myös kytkeä paremmin kunnalliseen päätöksentekoon. Kuntalaisten aktiivinen osallistuminen palveluiden suunnitteluun nousee entistä keskeisemmäksi osaksi päätöksentekoa. Samanaikaisesti asiakaslähtöisyys korostuu kunnan toiminnassa.

Tänään julkaistava tutkimus nostaa myös esille tärkeän huomion ulkomaalaistaustaisten poliittisesta osallistumisesta. Vaikka ulkomaalaisten poliittiset oikeudet ovat Suomessa EU-maiden kärkitasoa, tutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset asettuvat kuitenkin ehdolle osuuteensa nähden huomattavasti harvemmin, ja heidän äänestysprosenttinsa on kantaväestöä matalampi.

Erityistä huomiota tulisi jatkossa kiinnittää maahanmuuttajien, nuorten ja muita heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden osallisuuteen. Muun muassa lisääntyvä maahanmuutto kasvattaa tarvetta tarjota maahan muuttaneille aito mahdollisuus osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan ja kuntajärjestelmään.

Kansalaisten osallistumisoikeuksien toteutumiseksi sekä kunnissa että tulevissa maakunnissa on tärkeää tiedottaa tulevista uudistuksista ja kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista laajasti, jotta mahdollisimman moni löytäisi itselleen mielekkään tavan osallistua.

Oikeusministeriö osallistuu yhdessä valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen kuntaliiton kanssa kunnallisen ja maakunnallisen demokratian edistämiseen. Tukitoimiin sisältyy sekä viestintää, koulutusta että informaatio-ohjausta.

Pidän tärkeänä myös, että uudisituksen vaikutuksia seurataan ja tutkitaan tarkasti. Hyvä yhteistyö tutkijoiden kanssa jatkunee siis näissä merkeissä myös tulevaisuudessa.

Toivotan teille kaikille oikein antoisaa seminaaria!