Oikeusministeri Antti Häkkäsen puhe virastopäällikköpäivillä 24.5.2018 Marina Congress Centerissä

Oikeusministeriö 24.5.2018 11.19
Puhe

Hyvät kuulijat,

Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on järjestäytyneen länsimaisen yhteiskunnan peruselementti. Suomi ei hyväksy tämän periaatteen rikkomista missään oloissa ja myös me itse pidämme siitä kiinni silloinkin, kun esimerkiksi kasvaneet turvallisuusuhat koettelevat yhteiskuntaa. Oikeusvaltioon kuuluu erottamattomana osana riippumattomat tuomioistuimet. Tuomioistuinten riippumattomuuden ja itsenäisyyden turvaaminen sekä tuomioistuinten toimintaedellytyksistä huolehtiminen ovat valtiovallan tärkeimpiä tehtäviä.

Hyvä kuulijat,

Oikeusministeriön hallinnonalalla on meneillään useita merkittäviä rakenneuudistuksia, kuten tuomioistuinviraston perustaminen, josta kuulemme vielä näiden virastopäällikköpäivien aikana tarkemmin. Totean aiheesta kuitenkin sen, että tällä hetkellä tavoitteena on, että tuomioistuinvirasto aloittaisi toimintansa vuonna 2020. Viraston sijaintipaikkaan liittyviä kysymyksiä selvitetään parhaillaan alueellistamis¬lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Alueellistamisen koordinaatioryhmä antanee lausuntonsa sijoittamisselvityksestä kesäkuussa. Päätän viraston sijaintipaikasta kesäkuun loppuun mennessä.

Rakenneuudistuksista on syytä mainita myös käräjäoikeuksien rakenneuudistus, jolla käräjäoikeuksien määrää vähennetään nykyisestä 27 käräjäoikeudesta 20 käräjäoikeuteen. Uudistus tulee voimaan ensi vuoden alusta, ja sen täytäntöönpano etenee suunnitellusti. Samassa yhteydessä toteutetaan summaaristen asioiden käsittelyn keskittäminen.

Ylivelkaantuneiden aseman parantamiseksi hallinnonalalla on meneillään monia toimenpiteitä. Hallitus linjasi vuosi sitten, että talous- ja velkaneuvonta siirretään vuoden 2019 alusta lukien oikeusaputoimistoihin.  Oikeusministeriössä pyritään panostamaan erityisesti talous- ja velkaneuvonnan sähköisiin palveluihin. Tämä pitää sisällään niin talous- ja velkaneuvojien työkaluksi tarkoitetun tietojärjestelmän kuin toisessa vaiheessa toteutettavat sähköiset palvelut asiakkaiden käyttöön. Uuden organisointitavan odotetaan helpottavan myös talous- ja velkaneuvonnan yhteistyötä tuomioistuinten kanssa.

Tämän kevään kehysriihessä hallitus päätti osoittaa talous- ja velkaneuvontaan lisärahoitusta. Tarkoituksena on erityisesti kehittää ennakoivaa talous-ja velkaneuvontaa sekä yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Tältä osin tullaan tekemään yhteistyötä muun muassa sosiaali- ja terveysviranomaisten ja ulosoton kanssa.

Tänä keväänä on aloitteestani käynnistynyt turvapaikanhakijoiden ja muiden oikeusapupalvelujen palvelujen tutkimushanke ”Kohti yhdenvertaisia ja laadukkaita oikeusapupalveluita”.  Tutkimuksessa selvitetään muun muassa turvapaikanhakijoiden kokemuksia saamistaan oikeusapupalveluista. Tutkimuksen toteuttaa Helsingin yliopisto yhdessä Siirtolaisinstituutin kanssa. Turvapaikanhakijoiden lisäksi tutkimuskohteena ovat oikeusapupalvelut laajemminkin sekä talous- ja velkaneuvontapalvelut. Ensimmäisiä tuloksia turvapaikanhakijoiden osalta odotetaan loppuvuonna. Muilta osin tutkimus jatkuu vielä ensi vuonna.

Hyvät kuulijat,

Talous- ja velkaneuvonnan merkittävä yhteistyö kumppani on ulosotto. Oikeusministeriössä on valmisteltu myös ulosoton organisaatiouudistuksiin liittyvä lainsäädäntöpaketti. Eräänä tärkeänä tavoitteena uudistuksessa on täytäntöönpanotehtävien jakaminen eri henkilöstöryhmille tehtävien laadun ja vaativuuden mukaan. Talous- ja velkaneuvonnan kanssa tehtävää yhteistyötä on tarkoitus kehittää siten, että ulosottolaitokseen perustetaan noin 24 henkilön valtakunnallinen verkosto, jolloin suurimmassa osassa toimipisteistä, joissa on laajaa täytäntöönpanoa, toimisi myös talous- ja velkaneuvonnan kanssa yhteistyötä koordinoiva ulosoton työntekijä. Verkoston avulla ulosottoviranomaiset voisivat paitsi toteuttaa nykyistä tehokkaampaa viranomaisyhteistyötä ylivelkaantuneiden kokonaistilanteen selvittämiseksi ja myös osallistua nykyistä kattavammin ylivelkaantumista ennaltaehkäisevään työhön. Ensisijainen kohderyhmä ulosoton asiakkaista olisivat ne henkilöt, joilla on ensimmäistä kertaa ongelmia taloutensa kanssa.

Hyvät kuulijat,

Syyttäjälaitoksella on suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä rooli rikosvastuun toteuttamisessa. Syyttäjätyö vaikeutuu jatkuvasti vaatien yhä vahvempaa syyttäjätyön asiantuntemusta monimutkaisten ja vaikeiden kysymysten hoitamiseen. Resurssien ollessa rajalliset tulee tarvittavaa osaamista pystyä käyttämään mahdollisimman joustavasti siellä, missä tarve on. Syyttäjälaitoksen toiminnan tehostaminen ja syyttäjäkäytäntöjen ja ratkaisutoiminnan yhdenmukaistaminen ovat olleet eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä olevan syyttäjälaitoksen organisaatiouudistuksen perusteena.

Syyttäjälaitoslakia koskevassa ehdotuksessa esitetään, että Syyttäjälaitos muodostuisi keskushallintoyksikkönä toimivasta valtakunnansyyttäjän toimistosta ja viidestä viraston osastoina toimivasta syyttäjäalueesta. Ahvenanmaa muodostaisi yhden syyttäjäalueen. Tavoitteena on parantaa syyttäjälaitoksen toimintaedellytyksiä ja yhtenäistää ja tehostaa syyttäjäntoimintaa siten, että resursseja voidaan suunnata vaativien rikosasioiden käsittelyyn.

Tavoitteena on myös lisätä resurssien joustavaa käyttöä ja jakamista alueilla muuttuvissa tilanteissa. Samalla mahdollistetaan työmäärän tasaaminen alueiden välillä. Valtakunnallinen rakenne antaisi aiempaa paremmat edellytykset johtaa syyttäjälaitosta kokonaisuutena ja helpottaisi syyttäjäntoiminnan ohjausta. Esityksellä pyritään edistämään yhdenmukaista valtakunnallista ratkaisutoimintaa ja yhdenmukaisia syyttäjäkäytäntöjä eri alueilla. Rakenneuudistuksella varaudutaan myös tulevien tietotekniikkahankkeiden (mm. AIPA:n) täysimääräiseen hyödyntämiseen, mikä lisäisi tuottavuutta.

Hyvät kuulijat,

Oikeusministeriön hallinnonalan kuluvan vuoden resurssitilanne on turvattu ja näkymät myös ensi vuoteen ovat hyvät. Kehys on kuitenkin aleneva. Tähän vastaamme pitkällä tähtäyksellä toimintaedellytyksiä parantavilla toimenpiteillä. Näitä ovat toimintatapojen uudistaminen ICT:n avulla, rakenteelliset uudistukset ja oikeusprosessien sujuvoittaminen. Kulmakivenä kaikessa kehittämisessä on oikeusturvan ylläpitäminen ja jopa parantaminen.

Valtion toimintamenoihin kohdistuu tuottavuuden parantumista koskevia kehyssäästöjä vuodesta 2020 lukien – puhutaan niin sanotusta JTS-miljardista. Hallituksen kehysriihessä kuitenkin tunnistettiin valtion ydinvaltiotehtävien ensisijaisuus. Kun tuottavuussäästö valtiolla yleisesti on 0,5 % vuodessa, oikeusministeriön hallinnonalalla säästö on kertaluokkaa pienempi eli 0,3 %. Lisäksi rangaistusten kiristämiseen saatiin tarvittava lisärahoitus.

Hyvät kuulijat,

Maaliskuussa julkaistun YK:n raportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Yksi tähän arvioon vaikuttaneista seikoista oli korruption vähäisyys maassamme. Eivätkä hyvät uutiset tähän loppuneet. Viime viikolla julkaistussa Euroopan neuvoston korruptionvastaisen toimielimen GRECO:n raportissa todettiin, että Suomi oli ainoana maana toteuttanut kaikki GRECO:n suositukset kansanedustajien, tuomareiden ja syyttäjien toimintaan liittyvän korruption estämiseksi. Tämän lisäksi kansalaisten luottamus tuomioistuinten riippumattomuuteen on tutkimusten mukaan Suomessa hyvin korkealla tasolla. Oikeusvaltiota on tällaisessa maassa hyvä rakentaa. Toivotan kaikille oikein antoisia virastopäällikköpäiviä ja aurinkoista kesän alkua!