Itäliikkuvuuden kasvuun varaudutaan tiiviillä yhteistyöllä

Itäliikkuvuuden kasvuun ja mahdolliseen EU:n ja Venäjän väliseen viisumivapauteen varaudutaan Suomessa tiiviillä viranomaisyhteistyöllä. Yhteistyötä on tiivistetty myös muiden maiden viranomaisten kanssa. Sisäministeri Päivi Räsäsen puheenjohdolla käynnistyi Schengen-alueen itäisten maarajavaltioiden yhteistyö syksyllä Lappeenrannassa.

Eri ministeriöiden edustajista koostuva itäliikkuvuuden kasvun työryhmä asetettiin lokakuussa 2012. Sen puheenjohtajana toimii sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg ja varapuheenjohtajana ulkoministeriön valtiosihteeri Pertti Torstila.

Työryhmän tehtävänä on arvioida, millaisia vaikutuksia itäliikkuvuuden kasvulla ja mahdollisella viisumivapaudella on suomalaiseen yhteiskuntaan ja miten venäläismatkailijoiden määrän kasvuun tulisi varautua. Työryhmän ensivaiheen selvitykset kasvaviin matkustajamääriin liittyen ovat loppusuoralla.

Työryhmä on tähän mennessä käsitellyt muun muassa viisumivapauden elinkeinoelämälle ja matkailulle tuomia vaikutuksia, rajanylityspaikkojen ja niille vievien liikenneyhteyksien kehittämistä sekä kasvavan liikenteen vaikutuksia Suomen tartuntatautitilanteeseen.

Jo valmistuneiden selvitysten mukaan viisumivapaudella olisi useita myönteisiä vaikutuksia valtioiden väliselle yhteistyölle sekä taloudellisten ja kaupallisten suhteiden kehitykselle. Viisumivapaus toisi myös haasteita viranomaisille. Sisäministeriön hallinnonalalla vaikutukset näkyisivät laajasti poliisin, Rajavartiolaitoksen, maahanmuutto- ja pelastusviranomaisten tehtävissä.

Viisumivapaus lisäisi varsinkin matkailualan, kaupan ja palveluiden kysyntää. Lisäksi työllisyyden uskotaan lisääntyvän.

Matkustajamäärät rajalla kasvavat

Nykyinen rajanylityspaikkaverkosto olisi arvioiden mukaan riittävä palvelemaan tämänhetkistä kasvua eli noin kymmenen prosentin lisäystä matkustajamäärissä. Sen sijaan mahdollisen viisumivapauden tuomaan kasvuun tarvitaan muiden kehittämistoimien lisäksi Euroopan unionin laajuisia työkaluja sisäisen turvallisuuden takaamisessa ja rajaliikenteen hallinnassa.

Venäläisten Suomen-matkailussa yhtenä haasteena ovat kasvavat jonot rajalla. Suomen ja Venäjän rajanylityspaikkoja kehitetään. Rajalle vieviä liikenneväyliä uudistetaan ja rajatarkastusprosessia kehitetään.

Viime vuonna itärajan ylitti 12 miljoonaa matkustajaa. Rajavartiolaitos arvioi, että rajanylitysten määrä nousee 20 miljoonaan viiden vuoden sisällä, jos kasvuvauhti pysyy entisellään.

Asiantuntijoiden mukaan viisumivapaus voisi jopa kaksin- tai kolminkertaistaa matkustajamäärät Suomen ja Venäjän välisillä rajanylityspaikoilla.

Viisumivapaus ei tarkoita vapaata rajanylitystä, vaan kaikille matkustajille tehdään edelleen kattavat passi- ja rajatarkastukset Schengenin rajasäännöstön mukaisesti.

Yhteistyötä muiden rajamaiden kanssa

Mahdollinen viisumivapaus koskee siis Euroopan unionin ja Venäjän välistä viisumivapautta – ei vain Suomea ja Venäjää. EU-jäsenvaltiona Suomi ei voi neuvotella kahdenvälisestä viisumivapaudesta Venäjän kanssa.

Ministeri Räsäsen aloitteesta käynnistettiin yhteistyö Schengen-alueen itäisten maaulkorajavaltioiden kesken. Maat sopivat Lappeenrannassa elokuussa, että tänä vuonna perustetaan ministerifoorumi, jossa ovat Suomen lisäksi mukana Latvia, Liettua, Puola, Slovakia ja Viro. Tarkoituksena on tiivistää yhteistyötä parantamalla tiedonvaihtoa, kehittämällä yhteisiä työkaluja ja toteuttamalla EU-rahoitteisia hankkeita. Ministerifoorumin ensimmäinen kokous pidetään toukokuussa Puolassa.

EU-maiden kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi sisäministeriön osalta kuluva syksy on laajaa vierailuvaihtoa Venäjän kanssa. Lokakuun lopulla sisäministeri Päivi Räsänen tapaa Venäjän sisäministeri Vladimir Kolokoltsevin, ja huumehallintoviraston johtaja Viktor Ivanovin Moskovassa. Tapaamisessa käsitellään muun muassa yhteistyön ja tiedonvaihdon tehostamista sekä samanaikaista varautumista itäliikkuvuuden kasvuun.

Katseet jo ensi vuoteen

Itäliikkuvuuden kasvun työryhmä kokoontuu seuraavan kerran joulukuussa. Silloin työryhmän käsittelyssä ovat selvitykset EU-rahastojen ja muun ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämisestä varautumistyössä sekä viranomaisten venäjän kieli- ja kulttuurikoulutuksen tehostaminen.

Kaksivuotinen itäliikkuvuuden kasvun työryhmä jättää loppuraporttinsa lokakuussa 2014.

► Lue lisää

Lisätietoja: ylitarkastaja Katarine Lindstedt, 071 878 8258