Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Laaja analyysi suomalaisesta pelastustoimesta on valmistunut

Sisäministeriö 17.5.2013 10.30
Uutinen

SPEK:n tiedote

Ensimmäinen suomalaista pelastustointa käsittelevä analyysi on valmistunut. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koordinoimassa tutkimushankkeessa on selvitetty pelastuslaitosten toimintaa, taloutta ja resursseja. Siitä ilmenee, että päätoimiset palomiehet hoitavat puolet pelastuslaitosten hälytystehtävistä. Toisesta puolesta vastaavat sopimuspalokunnat ja sivutoimiset joko itsenäisesti tai yhteistyössä päätoimisten kanssa. Teos luovutettiin tänään sisäasiainministeri Päivi Räsäselle.

Pelastustoimen tilinpäätöshankkeessa on laadittu koko pelastustoimen kentän analyysi toiminnasta, resursseista ja taloudesta vuosilta 2010–2011. Pelastustoimen kenttä muodostuu pelastuslaitoksista, (sopimus)palokunnista, järjestöistä ja valtion viranomaisista. Pelastustoimen tilinpäätös. Analyysi suomalaisen pelastustoimen nykytilasta -teos luovutettiin tänään sisäasiainministeri Päivi Räsäselle.

Sivutoimisten ja sopimuspalokuntalaisten yhteistyö pelastuslaitosten kanssa on ratkaisevan tärkeää suomalaiselle pelastustoimelle. Ne hoitavat pelastustoimen tehtävistä puolet itsenäisesti tai yhteisesti päätoimisten palomiesten kanssa. Tärkeänä tavoitteena onkin turvata tämä vapaaehtoiseen toimintaan pohjautuva resurssi, joka mahdollistaa arjen päivittäisten hälytystehtävien hoitamisen koko maassa. Se antaa myös joustavasti voimavaroja käyttöön laajemmissa häiriötilanteissa, kuten myrskytilanteissa.

Pelastustoimen kokonaiskulut ovat yli 400 miljoonaa

Pelastuslaitosten pelastuslakiin perustuvan toiminnan vuosikulut ovat keskimäärin 351 miljoonaa euroa, ja pelastustoimen kaikkien keskeisten toimijoiden*) kokonaiskulut ovat noin 419 miljoonaa euroa vuodessa. Pelastustoimi asettuu vuosikuluillaan rajavartiolaitostoiminnan ja poliisitoimen väliin.

Pelastuslaitokset hoitavat hyvin monenlaisia hälytystehtäviä. Vuosina 2010 ja 2011 kaikista hälytystehtävistä lähes neljänneksen muodostivat ensivastetehtävät, mikä kertoo pelastuslaitosten ja sosiaali- ja terveystoimen kiinteästä yhteydestä. Noin viidenneksen tehtävistä muodostivat automaattisten paloilmoittimien tarkistus- ja varmistustehtävät. Erilaisten tulipalojen osuus oli vajaa 14 % ja liikenneonnettomuuksien noin 10 %.

Pelastustoimen varautuminen elää murrosvaihetta. Aiemmin selkeä poikkeusolojen väestönsuojelutehtävä on pirstaloitunut pienempiin asiakokonaisuuksiin, jotka koskevat niin väestönsuojelua kuin toimintaa eri häiriötilanteissa. Myös koordinaatio on hajautunut. Varautumisesta vastaavat nyt eri viranomaiset ja toimijat tahoillaan.

Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Teija Mankkinen, 040 161 7787

*) Kokonaiskuluihin lasketaan mukaan pelastuslaitokset, sisäasiainministeriön pelastusosasto, Pelastusopisto, Palosuojelurahasto, Aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen yksikön kulut, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Pelastusalan liitot, Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Sopimuspalokuntien liitto, Nuohousalan Keskusliitto sekä nuohousalan yritykset.