Lasten kokema väkivalta vähentynyt

Poliisiammattikorkeakoulun tiedote 25.6.2014

Poliisiammattikorkeakoulun ja Nuorisotutkimusseuran yhteistyönä toteutetun tutkimuksen mukaan tämän päivän lapset ja nuoret kokevat väkivaltaa vähemmän kuin ikätoverinsa kuusi vuotta sitten. Väkivaltaa koetaan kuitenkin edelleen niin kotona, koulussa, harrastusten parissa kuin netinkin välityksellä.

Lapsiuhritutkimuksenakin tunnettu tutkimus toteutettiin syksyllä 2013 kyselynä kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille lapsille. Kyselyyn vastasi 11 364 lasta ympäri Suomea, ja kyseessä on edustava otos koko maan suomen- ja ruotsinkielisistä kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista. Tutkimus toteutettiin edellisen kerran vuonna 2008, ja yhdeksäsluokkalaisten osalta vertailutietoa on saatavilla jo vuodesta 1988.

Kokonaiskehitys myönteistä

Kokonaisuutena tarkastellen lasten ja nuorten väkivaltakokemukset ovat vähentyneet, mutta kehityssuunta vaihtelee väkivaltatyypistä riippuen. Esimerkiksi kuritusväkivalta on vähentynyt, ryöstöjen kohteeksi joutuminen on pysynyt ennallaan ja varkaudet ovat jopa yleistyneet.

Kyselyn tiedot rikollisuuden kehityksestä eivät välttämättä ole yhdensuuntaisia poliisin tietoon tulleiden rikosten kanssa. Esimerkiksi poliisin tietoon tulleiden lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten määrä on kasvanut viime vuosina, mutta vastaava kehitys ei näy kyselyaineistossa.

– Tämä viittaa siihen, että nämä rikokset tulevat aiempaa useammin viranomaisten tietoon, vaikka niiden määrä sinänsä ei olisi lisääntynyt, tutkija Monica Fagerlund arvioi.

Lapsiuhritutkimuksessa selvitettiin myös ensimmäistä kertaa ohjattujen harrastusten parissa kohdattua väkivaltaa.

– Lasten ja nuorten harrastustensa parissa kohtaama väkivalta on enimmäkseen henkistä, mutta myös fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa, kertoo tutkija Marja Peltola Nuorisotutkimusseurasta.

Väkivaltaa harrastuksenohjaajan tai valmentajan taholta kohtaavat erityisesti pojat. Myös ulkomaalaistaustaiset lapset kohtaavat muita useammin väkivaltaa harrastuksissa.

Kuritusväkivallan väheneminen jatkunut edelleen

Vanhempien lapsiinsa kohdistama kuritusväkivalta vähentyi huomattavasti vuodesta 1988 vuoteen 2008, ja muutos parempaan suuntaan on jatkunut edelleen.

– Näyttää siltä, että suhtautumisessa kuritusväkivaltaan on tapahtunut merkittävä muutos, joka näkyy aikuisille tehtyjen asennekyselyiden lisäksi myös suoraan lasten ja nuorten kokemuksissa. Esimerkiksi tukistamista kokeneiden osuus on pudonnut noin puoleen kuuden vuoden takaisesta, Fagerlund sanoo.

Edelleen useampi kuin joka viides yhdeksäsluokkalainen on kokenut lievää fyysistä väkivaltaa vanhempiensa taholta. Henkistä väkivaltaa kuten puhumasta kieltäytymistä, haukkumista tai väkivallalla uhkaamista on kokenut melkein puolet yhdeksäsluokkalaisista ja useampi kuin joka neljäs kuudesluokkalainen.

Netinkäytön yleistyminen ei ole lisännyt uhrikokemuksia

Väkivalta internetiin ja matkapuhelimiin liittyen on tutkimuksen mukaan yleisimmin kiusaamista tekstiviestillä sekä huhujen levittämistä internetissä. Tämä on myös ikäsidonnaista, sillä esimerkiksi huhujen levittämistä internetissä oli kyselyä edeltäneen vuoden aikana kokenut kaksinkertainen osuus yhdeksäsluokkalaisista verrattuna kuudesluokkalaisiin.

Myös seksuaalinen häirintä ja ahdistelu yleistyvät yläkouluiässä, ja ovat lisäksi selvästi sukupuolen mukaan eriytyneitä. Yhdeksäsluokkalaisista tytöistä useampi kuin joka viides ja pojista 3 prosenttia kertoo tuntemattoman henkilön pyytäneen netissä lähettämään seksikkäitä kuvia. Kaiken kaikkiaan netin ja kännykän kautta tapahtuva häirintä ja kiusaaminen eivät ole lisääntyneet vuoteen 2008 verrattuna.

– Tulosta voidaan pitää yllättävänä, joskin vastaavaa on tullut esille myös Yhdysvalloissa, missä tutkijat havaitsivat netin kautta tapahtuvan seksuaalisen ehdottelun vähentyneen 2000-luvulla, tutkija Monica Fagerlund toteaa.

Fagerlund pitää mahdollisena, että netinkäytön yleistymisen myötä riskien ohella on merkittävästi lisääntynyt myös lasten ja heidän vanhempiensa tietoisuus netin vaaroista sekä kyky toimia ennaltaehkäisevästi.

Väkivallasta kerrotaan kavereille, ei viranomaisille

Tutkimuksessa selvitettiin myös lasten ja nuorten tukiverkostoja. Yli 90 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heillä on ystävä, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioistaan. Yhtä suuri osuus pystyy myös keskustelemaan asioistaan vanhempiensa kanssa, joskin hankaluudet keskusteluyhteyksissä lisääntyivät yläkouluiässä.

Vain hyvin harva esimerkiksi häirintää, kiusaamista tai ahdistelua kännykän tai internetin kautta kohdannut on kertonut tapahtuneesta viranomaisille. Kavereiden rooli taas korostui entisestään seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkit täyttävien kokemusten kohdalla. Lisäksi iso osa lapsista ja nuorista ei kerro väkivaltakokemuksistaan kenellekään.

– Yleisin syy jättää kertomatta väkivallasta oli se, ettei tapahtumaa pidetty vakavana. Jäljelle jää kuitenkin joukko lapsia ja nuoria, jotka eivät ole uskaltaneet kertoa kokemuksistaan tai ovat esimerkiksi kokeneet, ettei kertomisesta olisi apua, tutkija Marja Peltola kertoo.

Tutkimuksen tekijät peräänkuuluttavatkin vanhempien vastuun lisäksi luotettavien ammattilaistahojen tunnettavuuden ja saavutettavuuden parantamista lasten ja nuorten keskuudessa, jotta väkivaltakokemusten kanssa ei jäätäisi yksin.

Tutkimusraportti Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2013. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia on tilattavissa painettuna ja luettavissa verkkojulkaisuna osoitteessa www.polamk.fi/julkaisusarjat