Radikalisoitunut henkilö on saatava paremmin palvelujen pariin

Sisäministeriö 27.5.2019 14.11
Uutinen
ankkuritiimi

Suomessa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin torjunta perustuu eri viranomaisten ja muiden toimijoiden väliseen yhteistyöhön, jonka avulla väkivaltaisesti radikalisoitunut tai radikalisoitumassa oleva henkilö pyritään saamaan väkivallasta irtautumista tukevien palvelujen piiriin. Näitä palveluja tarjoavat laajasti eri viranomaiset ja järjestöt.

Turun puukotuksista laadittu Onnettomuustutkintakeskuksen raportti sisältää suosituksen, jonka mukaan palveluun ohjausta tulee kehittää ja luoda ohjaukseen yhtenäiset menettelyt. Turun tapauksessa tekijästä toimitettiin poliisille tieto, mutta se ei johtanut siihen, että tekijä olisi ohjattu palveluihin, jotka olisivat voineet ehkä estää teon. Sisäministeriö käynnisti toiminnan parantamiseksi selvityksen, jonka tulokset on esitetty Rajapinta-raportissa. Raportissa kuvataan palveluun ohjauksen ja paikallisesti tehtävän yhteistyön nykytilaa ja annetaan suosituksia siitä, miten palveluihin ohjaamista voitaisiin parantaa. Raportissa on kuvattu myös muiden maiden käytäntöjä.

- Palveluun ohjauksen haasteet koskevat erityisesti tilannetta, jossa henkilöön ei voida kohdistaa rikoslain mukaisia toimia ja poliisilla on tarve ohjata henkilö kunnan tai järjestöjen palvelujen piiriin. Toimintatavat ovat varsin kirjavia ja usein myös epäselviä, eikä tieto noudatettavista toimintatavoista ole aina kaikilla niillä, jotka sitä tarvitsisivat, kertoo Milla Perukangas, joka on koordinoinut Rajapinta-hanketta.

Palveluun ohjaukseen liittyvät haasteet tulivat esille myös kansallisen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin kansallisen ennalta ehkäisyn toimenpideohjelman arvioinnissa, joka julkaistiin huhtikuun lopulla. Parhaillaan valmistellaan uutta väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn kansallista ohjelmaa, ja se tulee sisältämään toimenpiteet palveluun ohjauksen parantamiseksi.

Ankkuritoiminnan strateginen ohjaus ja käytännön toteutus linkitettävä paremmin toisiinsa

Ankkuritoiminta on moniammatillista työtä, jossa poliisi, sosiaalityöntekijä, terveydenhuollon ammattilainen ja nuorisotyöntekijä tekevät työtä yhdessä. Työ kohdistuu lasten ja nuorten (alle 18-vuotiaiden) rikosten ennalta ehkäisemiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Väkivaltaiseen radikalisoitumiseen liittyvissä tapauksissa ei ole yläikärajaa, ja tällöin yhteistyöhön tulisi kytkeä mukaan aikuissosiaalityö. Tietoa Ankkuritoiminnasta löytyy osoitteesta ankkuritoiminta.fi.

- Palveluun ohjauksen näkökulmasta Ankkuritoiminta on keskiössä. Siinä ovat edustettuina eri viranomaiset, jolloin palveluun ohjaus taustaorganisaatioiden palveluihin on sujuvampaa. Moniammatillisen toiminnan ansioista työntekijöiden näkökulma ja osaaminen on yhtä viranomaista laajempi, Perukangas sanoo.

Ankkuritoiminta toimii yhteisten, kansallisten periaatteiden mukaisesti, jotka on kuvattu maaliskuussa 2019 julkaistussa Ankkurikäsikirjassa. Käsikirja tukee yhteistä työtä ja tarjoaa välineitä ja ohjeistusta moniammatilliseen yhteistyöhön. Tämän lisäksi toimintaan osallistuvien viranomaisten tulisi antaa viranomaistoimintaa ja yhteistyötä ohjaavaa sitovaa ohjeistusta. Tarvetta on myös tiedonvaihtoa ja sen käytäntöjä koskevalle ohjeistukselle.

Haastateltujen toimijoiden mukaan yhteys kansallisen ministeriötason strategisen ja paikallisen käytännön toiminnan välillä koetaan heikoksi. Vaarana on, että toiminnan strategista kehittämistä ei saada jalkautettua käytännön toimintaan. Tarvitaan rakenteita, jotka varmistavat tiedonkulun strategisen tason ja paikallisen moniammatillisten Ankkuriryhmien välillä.

Kansallisen työn strategia ja tavoitteet koetaan sinällään hyviksi ammattilaisten keskuudessa, mutta käytännön toteutuksen osalta kaivataan tukea sekä ohjausta käytännön toimintaan ja asiakastyöhön radikalisaation ennalta ehkäisyn osalta. Viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen yhteiset koulutukset saivat hyvää palautetta ja niille toivottiin jatkoa.

Järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen rahoitus turvattava

Järjestöt ja uskonnolliset yhteisöt tavoittavat ihmisiä kaikissa elämäntilanteissa ja ne ovat kohtaamisen ammattilaisia. Kynnys hakeutua tai ottaa yhteyttä järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen palveluihin on usein viranomaistoimintaa matalampi. Yhtenä syynä tähän on se, että usein niissä työskentelevät ihmiset toimivat muutenkin osana lähiyhteisöä ja arkea. Kolmannen sektorin piirissä on myös osaamista ja tietoa, jota viranomaistoiminnassa ei ole.

Järjestöt voivat toimia sekä palvelua tarjoavina, että palveluun ohjaavina tahoina. Järjestöt ovat usein hyvin verkostoituneita ja tuntevat sekä kansalaisyhteiskunnan että viranomaisten toimintaa ja palveluita. Järjestöt voivat toimia tiedon välittäjinä olemassa olevista palveluista, rakentaa luottamusta viranomaistoimintaan ja neuvoa asiakkaita oikeiden palveluiden piiriin.

Järjestöt tekevät työtä, jossa pysyvyys on keskeistä. Rahoituksen saatavuus toiminnalle on tällä hetkellä hankalaa ja epävarmaa, ja tästä syystä strategista pitkän aikavälin työtä on lähes mahdotonta kehittää. Myös moniammatillisen Ankkuritoiminnan resurssit tulisi varmistaa siten, että eri hallinnonalojen osallistuvien viranomaisten yhteistoiminta vakiintuisi.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Milla Perukangas, Kirkon ulkomaanapu, p. 040 660 1990, [email protected]
kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, sisäministeriö, p. 0295 488 370, [email protected]