Sisäministeriö Eurooppa-foorumilla: Miten torjua ääriajatteluun perustuvaa väkivaltaa?
Ketkä ovat suurimmassa vaarassa radikalisoitua? Mitä keinoja tämän estämiseksi on? Riittävätkö poliisin resurssit? Muun muassa näistä asioista keskusteltiin sisäministeriön paneelissa Turun Eurooppa-foorumilla. Keskustelu ääriajatteluun perustuvasta väkivallasta veti tuvan täyteen kuulijoita Hansa-korttelissa 30. elokuuta.
Paneelissa Turun kaupunginjohtaja Minna Arve, poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen Poliisihallituksesta ja kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä keskustelivat arjen turvallisuudesta, ääriliikkeistä, viranomaisten ennalta estävästä työstä ja medialukutaidon tärkeydestä.
– Ääriajatteluun perustuvan väkivallan torjunnassa painopiste on yhteistyössä, luottamuksessa ja ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Keinoja on olemassa, mutta toimintaympäristö asettaa myös haasteita. Ilmiöiden kehittyminen on vuosia kestävä prosessi, Timo Kilpeläinen muistutti.
– Erityistä huomiota kiinnitetään nuoriin, koska ääriryhmien rekrytoijat kohdistavat toimintansa juuri heihin. Esimerkiksi Ankkuri-toiminta pyrkii puuttumaan juuri tähän, kertoi Tarja Mankkinen.
Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä johdatti keskustelua aina sanavapaudesta Suomen ja Ruotsin eroihin.
Missä sitten menevät sananvapauden rajat?
– Ajattelen, että suomalainen oikeusjärjestelmä toimii tässä hyvin. Oikeuslaitos viime kädessä punnitsee tiettyjen oikeuksien rajat, Minna Arve pohti.
Entä voiko Suomen ja Ruotsin tilannetta rikollisuuden, ääriliikkeiden ja muun yhteiskunnallisen kehityksen osalta verrata suoraan toisiinsa?
– Ruotsissa on rakenteellisia eroja Suomeen, esimerkiksi rikollisuudessa. Tutkijoiden mukaan yksi suomalaista yhteiskuntaa suojanneista tekijöistä on hyvin toimiva koululaitos, Tarja Mankkinen totesi.
Yleisökysymyksissä esiin nousivat niin Schengen ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautukset kuin verkossa leviävä vihapuhe ja ääriliikkeiden lakkauttaminenkin.
Miltä tulevaisuus sitten näyttää? Onko syytä synkistelyyn?
– Suomessa on epäkohtia ja joillakin meistä asiat ovat paremmin kuin toisilla, mutta yleisesti Suomi on hyvä maa asua. Esimerkiksi väkivaltaa esiintyy vähemmän kuin aikoihin. Rauhanomainen rinnakkaiselo, toisten kunnioittaminen – näiden avulla pääsemme pitkälle, summasi Tarja Mankkinen.