Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Tasa-arvon edistäminen Suomelle keskeistä siviilikriisinhallinnassa

Ministry of the Interior
Julkaisuajankohta 4.5.2018 7.00
Uutinen
Kuva: Kari Kumpulainen

Maailmalla Suomi tunnetaan vahvasta siviilikriisinhallinnan osaamisesta. Lähes puolet siviilikriisinhallinnan ammattilaisista tulee sisäministeriön hallinnonalalta. Suomalaisen kriisinhallinta-ajattelun vahvuus on pyrkimys tasa-arvon edistämiseen sekä kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan eli eri toimijoiden yhteistyöhön konfliktimaan vakauttamisessa.

Etelä-Sudan on maailman nuorin valtio, joka on lyhyen historiansa aikana kärsinyt sisällissodasta, väkivaltaisuuksista ja köyhyydestä. Puolet vuonna 2011 itsenäistyneen maan väestöstä elää pakolaisleirillä Etelä-Sudanissa tai lähivaltioissa. Hauraan valtion epävakaa tilanne näkyy poliittisen väkivallan, rikollisuuden ja ihmissalakuljettajien toiminnan lisääntymisenä.

– Kriisinhallintakeskus on lähettänyt tähän mennessä yhteensä 13 siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa YK:n rauhanturvaoperaatioon Etelä-Sudaniin. Mandaatin mukaisesti UNMISS-operaation tehtävänä on tukea uutta valtiota sen rakennusprosessissa ja toteuttaa vuonna 2013 syttyneen sisällissodan jälkeistä ihmisoikeusraportointia ja siviilien suojelua, sisäministeriön erityisasiantuntija Tiina Ehrnrooth kertoo.

Kriisinhallinnan pieni suurvalta

Väkilukuunsa suhteutettuna Suomi on siviilikriisinhallinnan suurvalta. Vuosien kuluessa 549 suomalaista on osallistunut muun muassa EU:n, ETYJ:n, YK:n tai ISIS:n vastaisen koalition johtamiin operaatioihin. Tällä hetkellä lähes 40 prosenttia suomalaisista siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista on naisia. Vastaava luku muissa Euroopan maissa on noin 20 prosenttia.

Suomi on ollut edelläkävijä myös naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ja seksuaalisen rikollisuuden kitkemisessä kriisialueilla. Vuoden 2017 alussa Suomi lähetti Etelä-Sudaniin poliisiryhmän, jonka tavoitteena on kehittää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäviä käytäntöjä. Ryhmän tehtävänä on viedä eteenpäin myös ajatusta naisten ja naispoliisien voimaannuttamisesta.

– YK:n rauhanturvaoperaatioissa tällaiseen teemaan erikoistunut tiimiajattelu on uusinta uutta. Suomalaisen ryhmän työn tuloksena Etelä-Sudanista on kuluvan vuoden syyskuussa tulossa viisi vastaavaa työtä tekevää paikallista poliisia opintomatkalle Suomeen, Ehrnrooth paljastaa.

Kokonaisuus enemmän kuin osiensa summa

Kokonaisvaltaisen lähestymistavan lisäksi Suomen tavoitteena on huomioida sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden yhteys osana konfliktimaissa tehtävää työtä. Tähän liittyy EU:n toteuttaman kriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön välisen toiminnan sekä EU:n sisäisen turvallisuuden viranomaisten yhteistyön kehittäminen. Uudenlaisia verkostoja kriisihallintatoimijoiden kesken pyritään luomaan myös kotimaassa.

– Sisäministeriön alainen Kriisinhallintakeskus, Puolustusvoimien kansainvälinen keskus FINCENT ja Poliisiammattikorkeakoulu ovat yhdistäneet voimansa osaamiskeskusyhteistyötä koskevassa hankkeessa, jonka määräaika on syyskuussa 2018. Tavoitteena on löytää konkreettisia käytäntöjä, joilla kokonaisvaltaisen toimintamallin ja yhteistyön kautta voitaisiin tuoda kaikille osapuolille aitoa lisäarvoa, Ehrnrooth sanoo.

Siviilikriisinhallinta on kansainvälisten järjestöjen puitteissa tehtävää toimintaa, jonka avulla pyritään vähentämään erilaisista kriiseistä kärsivien maiden epävakautta ja estämään sekasortoisten olojen leviämistä laajemmalle. Siviilikriisinhallintaa voisikin kuvailla turvallisuustyön ja kehityksen väliseksi sillaksi, jonka tavoitteena on kestävän rauhan ja yhteiskunnan vakauden saavuttaminen. Konfliktimaiden vakauttaminen vähentää samalla hallitsematonta muuttoliikettä ja rikollisuuden sekä terrorismin leviämistä. Tuloksellinen siviilikriisinhallinta ulkomailla vaikuttaa näin myös Suomen turvallisuuteen.

Uusia sitoumuksia EU-maille

EU:n siviilikriisinhallintatoiminta on tänä vuonna neuvoston aktiivisen kehittämisen kohteena ja odotettavissa on uusia poliittisia linjauksia vuoden 2018 lopussa. EU-tasolla siviilikriisihallinnan toimintaa pyritään ohjaamaan suuntaan, jossa jäsenvaltioita sitoisi tietyt kiintiöt asiantuntijoiden lähettämiselle. Muutos tulee asettamaan uusia vaatimuksia myös kotimaan valmiuksille.

– EU:n siviilikriisinhallinnan operaatioissa on ongelmana se, etteivät jäsenmaat lähetä riittävästi asiantuntijoita ja osa paikoista jää täyttämättä. Uudessa mallissa ajatuksena on, että EU:n ulkosuhdehallinto, komissio ja jäsenmaat sopivat konkreettisista sitoumuksista resurssipulan kattamiseksi, Ehrnrooth kertoo.

Tavoitteena lähettää suomalaisia johtotehtäviin

Sisäministeriön poliisiosaston päällikkönä toiminut Kauko Aaltomaa johtaa parhaillaan EU:n siviilikriisinhallintaoperaatiota Palestiinalaisalueella. EUPOL COPPS -operaation tehtävänä on tukea palestiinalaishallintoa, oikeuslaitosta ja poliisia oikeusvaltioperiaatteiden ja kansainvälisten standardien mukaisesti toimivan viranomaisjärjestelmän luomisessa.

Ehdokkaan vahvuudesta huolimatta valinnat korkean tason siviilikriisinhallintatehtäviin eivät koskaan ole itsestäänselvyyksiä. Taustatyön lisäksi tarvitaan myös taitavaa lobbausta. Hakijan osaamisen lisäksi ratkaisuun vaikuttaa jäsenmaiden välinen balanssi meneillään olevissa operaatioissa. Monilla suurilla jäsenvaltioilla, kuten esimerkiksi Saksalla tai Ranskalla, on myös runsaasti vaikutusvaltaa.

Pienestä koostaan huolimatta Suomi on menestynyt erinomaisesti EU:n ja ETYJ:n päällikkötehtävien hauissa. Siviilikriisinhallinnan pikkujättiläisellä on parhaimmillaan ollut neljä päällikkötason paikkaa yhtä aikaa yhteensä noin kahdestakymmenestä operaatiosta. Ehrnroothin mukaan seuraavana tavoitteena olisi saada poliisikomentajatason tehtävä myös YK:n operaatioon.

– Se on vielä työn alla. Paljon riippuu siitä, kuinka saamme houkuteltua Suomessa uraa tekeviä poliiseja hakeutumaan tehtäviin. Aaltomaa on tästä malliesimerkki ja lisää toivotaan, korkean tason siviilikriisinhallinnan tehtävien rekrytoinneista sisäministeriössä vastaava Ehrnrooth sanoo.

Kansainvälisessä yksikössä siviilikriisinhallinnan vastuualueella työskentelevät myös neuvotteleva virkamies Minna Hulkkonen ja erityisasiantuntija Vesa Kotilainen. Neuvottelevan virkamiehen tehtävästä virkavapaalla oleva sekondeerattu kansallinen asiantuntija Antti Häikiö taas työskentelee siviilikriisinhallintakysymysten parissa Euroopan ulkosuhdehallinnossa Brysselissä.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon uusista avoimista tehtävistä, tilaa Kriisinhallintakeskuksen tiedotteet liittymällä postituslistalle.

Lue lisää Suomen osallistumisesta siviilikriisinhallintaan.

 

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Tiina Ehrnrooth, p. 0295 488 277, [email protected]

Head of EUPOL COPPS Mission Kauko Aaltomaa, [email protected]

 
Sivun alkuun