Elinkeinoministeri Mika Lintilän puhe Määränpäänä huominen -seminaarissa Pietarsaaressa 22.10.2018

Työ- ja elinkeinoministeriö 22.10.2018 12.15
Puhe

Tulevaisuuskysymykset työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta

Arvon osallistujat, ärade deltagare,

Vuonna 1879 Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan Aleksanteri II:n hallituskaudella säädettiin asetuksella Suomen elinkeinovapaudesta.

Jo lähes sata vuotta aiemmin ”Pohjolan Adam Smith”, pappi ja parlamentaarikko Anders Chydenius, puolusti ajatusta elinkeinovapaudesta tienä taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen:

”Luoja käski ihmisen vain tehdä työtä, ei hän sitonut ketään auraan eikä tehnyt ketään ammattikauppiaaksi, vaan milloin ja missä itse kukin näki parhaan voittonsa, siellä hän sai vaurastua”.

Chydeniuksen mukaan työteliäät ja luovat yksilöt saavat aikaan hyvinvointia koko yhteisöön. Liika byrokratia ja toimeliaisuudelle asetetut rajoitteet sen sijaan eivät vie maata eteenpäin.

Nuo ajatukset eivät ole vanhentuneet – päinvastoin, ne kelpaavat siteerattavaksi tänään ja erityisesti näinä aikoina - ja varsinkin täällä - suomalaisen ja eurooppalaisen kaupan vapauden syntysijoilla.

Valitettavasti koemme juuri nyt eri puolilla maailmaa kovaa painetta talouden vapauden kahlitsemiseksi. Uudet merkantilistit ovat nostaneet päätään ja, Chydeniuksen kuvakieltä lainaten: ”talouden vapaana virtaava vesi” ei yhtäkkiä näytä olevankaan itsestään selvyys!

Hyvät kuulijat,

Kansainvälisen kaupan vapaudesta riippuvainen Suomi on noussut pitkästä taantumasta talouden kasvun ja nopean teknologisen muutoksen tielle. Tämä on fakta.

Elinkeinoministerin vastuullista tehtävää puolitoista vuotta hoitaneena valtioneuvoston jäsenenä olen nähnyt melko läheltä sekä taantuman loppuvaiheen tuskat että sen nopean muutoksen voiman, joka Suomen taloutta on nostanut nyt jo peräjälkeen kolmannen vuoden aikana.

Näitä faktoja yritetään haastaa joka päivä. - Löysä ja tarkoitushakuinen julkinen keskustelu ruokkii edelleen näkemystä, että juuri Suomen talouden kasvu on pelkästään kaikkien muiden paitsi suomalaisten ansiota.

Mehän emme tietenkään ole itse tehneet mitään ansiokasta, kunhan nyt vain ratsastamme kansainvälisen suhdannehuipun laineilla, tippuaksemme jälleen kurimukseen ja köyhyyteen. - Tämän lajin nihilismiä on kyllä todella vaikea ymmärtää ja vielä vastenmielisempää hyväksyä.

Kärvistelyn ja tuomipäiväpuheiden sijaan voimme listata A. Chydeniuksen ajamaan elinkeinovapauteen ja vaurauden kartuttamiseen kuuluvaksi meille suomalaisille hyvin sopivan vaurauden lähteen: uusien taitojen oppimisen.

Meille on rakennettu hyvin toimivat järjestelmät, jotka takaavat osaamisen jakaminen mahdollisimman monelle - niin opintojen kuin myös tutkimuksen kautta. Tämä, jos mikä on kansakunnan henkivakuutus ja menestyvän yhteiskunnan perintöpankki.

Vaurauden periminen taitona ja tietona on paljon isompi asia kuin rahan periminen: osaaminen on –uskallan sanoa - kestävämpää laatua.

Olemme ymmärtäneet vaalia ja kasvattaa tätä perintöä. Siksi me, nyt varahaiskeski-ikäiset, voimme olla kiitollisia saamistamme opeista ja taidoista – ja samalla voimme ja uskallamme olla luottavaisin mielin siitä, että myös seuraavat sukupolvet saavat koetellun, arvokkaan ja hyväksi todistetun koulutus- ja oppimisperinnön.

Uskallan sanoa, että ei Antti Chydenius meitä tollompina jälkeensä tulijoina arvioisi, vaikka ei muuten kaikkea nykyistä maailmanmenoa varmaankaan hyväksyisikään - ehkäpä pitäisi liian taantumuksellisena.

Hyvät kuulijat,

Kehittyneet läntiset taloudet ja yritykset haastetaan nyt monella tavoin. Ilmastonmuutos vaatii niin valtioilta, yrityksiltä kuin kotitalouksilta merkittävää toimintatapojen muutosta. Digitaalinen teknologia ja tekoälyn käyttö muuttavat yritysten toimintaa ja työelämää sekä yhteiskuntaa lähivuosikymmeninä samalla tavoin kuin sähkö aikoinaan edisti teollisen yhteiskunnan nousua

Tuoreiden tutkimusten mukaan maailmalla työn tuottavuus näyttää kasvavan vain pienessä eturintaman yritysjoukossa, jotka keräävät myös isomman ison markkinoista ja voitoista. Hyvinvoinnin kasvun edellytyksenä olevat investoinnit ja tuottavuus ovat kokonaisuutena laskeneet vuosia. Lisäksi väestö ikääntyy monissa maissa.

Olemme kehittyneissä maissa ajautumassa kohti hitaan kasvun aikaa samanaikaisesti kuin kohtaamme teknologisen murroksen ohella voimakkaampaa kilpailua nousevien talouksien puolelta.

Samanaikaisesti teknologian kehitys on vahvistanut monissa maissa tulo- ja varallisuuserojen repeämistä. Kasvun hedelmät eivät ole jakautuneet yhteiskunnissa riittävän tasaisesti. Tämän vuoksi läntisissä yhteiskunnissa poliittinen epävakaus on nostanut päätään. Kehitys uhkaa yritysten kannalta tärkeää toimintaympäristön ennakoitavuutta. Suomen kaltaiselle pienelle viennistä riippuvalla maalle on elintärkeää, että muurien pystyttämisen sijaan puretaan esteitä kaupalta ja kanssakäymisestä maiden välillä.

Suomessa nämä edellä kuvaamani ilmiöt näkyvät rakennemuutoksen jatkumisena. Elinkeino- ja yritysrakenteemme on jatkuvan muutoksen kourissa. Tämä vaatii yrittäjiltä ja yritysjohdolta kykyä ja rohkeutta uudistaa ja uudistua. Työntekijöiden osaamisvaatimukset ovat myös muutoksessa monen perinteisin hyväpalkkaisen keskituloisen ammatin kadotessa.

Uutta luovat yrittäjät ja osaavat työntekijät mahdollistavat Suomen menestymisen muuttuvassa maailmassa. Uudet ideat on jalostettava tuotteiksi ja palveluiksi maailman markkinoille, joilta löytyy suomalaisille sopivia osia markkinoista.

Yrittäjyyden edellytysten turvaaminen on yksi keskeisimmistä tehtävistä tulevallakin hallituksella. Julkisen vallan vastuulla on luoda sellaiset olosuhteet, jossa yritykset haluavat investoida ja kasvaa, ja joissa yrittäjät ja omistajat haluavat tehdä töitä ja ottaa riskiä.

Tämän hallituksen ansiolista yrittäjyyden edistämisen saralla on pitkä ja monipuolinen. Yrittäjyyspolitiikka onkin erinomainen esimerkki horisontaalisesta ajattelusta.  Vaikka iso nippu hyviä toimenpiteitä on jo saatu maaliin, liima niiden väliltä puuttuu. Tämän takia asetin keväällä selvityshenkilöt valmistelemaan Suomelle ensimmäistä omaa yrittäjyysstrategiaa.

Meillä on oltava pitkäjänteinen, yli hallituskauden ja hallinnonrajojen ulottuva näkemys yrittäjyyden edistämiseen Suomessa. Ehdotus yrittäjyyden edistämisen strategiseksi toimenpideohjelmaksi vuosille 2018-2028 on nyt valmis ja se julkistettiin kuun alussa. Toivon, että siitä käydään nyt laajaa julkista keskustelua.

Suomi on pienten ja keskisuurten yritysten maa. Suurin osa suomalaista on töissä näissä yrityksissä. Uudet työpaikat syntyvät pääosin pk-sektorille pieneen joukkoon kasvavia yrityksiä. Meidän on saatava yhä useampi pk-yritys osallistumaan vientiin ja kasvamaan. Tämä edellyttää muun muassa, että kasvun rahoituksen on oltava kunnossa. 

Työpaikkoja luovalta yrittäjyydestä ei pidä viedä kannusteita. On sallittava, että yrittäjä saa kohtuullisen palkkion kovasta työstä ja ottamastaan riskistä.

Yksi edellytys yrittäjyydelle ja hyvinvoinnille laajemmin on omistaminen. Tällä vaalikaudella on kasvun ja työllisyyden hakemiseksi laitettu valtion tasetta töihin. Se sisältää ajatuksen siitä, että yhtiöomistuksiin sitoutunut pääoma laitetaan kiertämään ja sen avulla tuetaan ja rakennetaan uutta elinkeinoelämää.

Näin siksi, koska valtio haluaa vaikuttaa, koska se omistaa. Omistaminen ei ole itseisarvo, vaan omistamisella on oltava tavoite. Yhteiskunta ympärillämme muuttuu. Se vaikuttaa kansalaisten ja yritysten elämään. Meille on syntynyt tarve uusiutua. Valtion omistajapolitiikan on elettävä ajassa ja mukauduttava yhteiskunnan muutokseen.

Vastauksena tähän perustettiin Valtion kehitysyhtiö Vake Oy. Yhtiön tehtävä on, kuten tuolloin määriteltiin, saada yhtiöihin sijoitettu pääoma kiertämään nykyistä aktiivisemmin sekä tukemaan uutta ja nykyistä yritystoimintaa. Vake mahdollistaa irrotettujen pääomien käyttämisen uuden yritystoiminnan synnyttämiseen, yhtiöiden pääomarakenteiden vahvistamiseen ja yritysjärjestelyiden tehokkaaseen toteuttamiseen. Toisin sanoen, Vake toimii mahdollistajana.

Hyvät kuulijat,

Tuottavuuskehityksen kärjessä pysymiseksi seuraavan hallituksen on tehtävä jämäkkä innovaatiopoliittinen linjaus, johon sitoutetaan kaikki hallinnonalat. Innovaatiot ovat koko hallituksen ja kaikkien hallinnonalojen asia. Meidän on entistäkin paremmin pystyttävä koordinoimaan toimenpiteemme, joilla markkinoita luodaan ja kehitetään sekä edesautetaan maailmanluokan innovaatioiden syntymistä noille markkinoille. Tutkimustulosten kaupallistamiseen tarvitaan lisää panostuksia ja selkeitä rakenteita.

Laajemmin tuottavuuden parantamisessa kyse on talouden digitaalisesta transformaatiosta uusien liiketoimintamallien kautta. Tänä päivänä näemme tämän saman logiikan siinä, että maailman suurimmat yritykset ovat alustatalousyrityksiä, jotka ovat onnistuneet luomaan ja kerryttämään ennennäkemättömästi arvoa omille digitaalisille alustoilleen. Ne hyödyntävät tekoälyä ja valtavia datamassoja, ja pystyvät tarjoamaan palveluitaan jopa ilmaiseksi. Tai siltä se voi ainakin tuntua.

Viime vuoden toukokuussa liikkeelle laittamassani Suomen kansallisessa tekoälyohjelmassa tavoitteena on nostaa Suomi tekoälyn soveltamisessa maailman kärkijoukkoon.  Kaiken kaikkiaan on tarpeen luoda Suomeen toimintaympäristö, joka tukee parhaalla mahdollisella tavalla tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä. Osana tätä meidän täytyy tukea työn muutosta ja ihmisiä siten, että kaikki kansalaiset pääsevät hyötymään tekoälyn hyödyntämisen tuomista mahdollisuuksista ja löytävät paikkansa työmarkkinoilla.

Suomi on tekoälyn kansallisessa strategisessa kehittämisessä yksi edelläkävijöistä, joka mainitaan usein maailmalla. Kansallisten toimenpiteiden määrätietoisen toteuttamisen lisäksi Suomi on aktiivisesti mukana tekoälyn edistämisessä EU:ssa. Hyvä esimerkki tästä on komission kanssa yhteistyössä järjestämämme tekoälyn eurooppalainen ministerikonferenssi, jota isännöin Helsingissä kuun alussa.

Suomi on selkeästi niiden maiden joukossa, joilla on mahdollisuus olla voittajia tässä kehityksessä. Pienenä maana meidän tulee olla edelläkävijöitä ja rakentaa omille vahvuuksillemme. Näitä vahvuuksiamme ovat ne samat tekijät, joiden perusteella Suomi on innovaatiovertailuissa kansainvälistä kärkikastia.  Vahvuuksiimme kuuluu myös läheinen yhteistyö yritysten, yliopistojen ja julkisen sektorin toimijoiden välillä.

Digitalisaatio ja tekoäly vaikuttavat järisyttävällä tavalla kaikkien alojen tulevaisuuteen. Suomalaisyritysten niin teollisuudessa kuin palveluissa on oltava kehityksen kärjessä ja uudistettava toimintaansa ja osaamistaan esimerkiksi tekoäly ja robotiikkaa soveltamalla. Sama pätee julkiseen sektoriin.

Teknologian kehitys muuttaa nykyisiä töitä ja ammatteja. Osa työtehtävistä katoaa ja uusia syntyy. Robotista tai tekoälystä tulee uusi työkaveri, joka hoitaa rutiiniluonteiset tehtävät. Muutoksen mittakaavaa emme osaa ennustaa, mutta töiden ja osaamisvaatimusten muuttuminen on varmaa. Erityisesti koulutuksen keinoin voimme varautua tähän muutokseen.

Tämän murroksen menestyksekäs hoito edellyttää sitä, että työntekijöiden osaamista päivitetään työelämän muuttuvien tarpeiden mukaan. Tämä kerryttää inhimillistä pääomaa, mikä on kestävän kasvun ja hyvinvoinnin edellytys.

On uhkana, että teknologian murros leventää ihmisten välisiä osaamiskuiluja ja syrjäyttää pysyvästi osan meistä työmarkkinoilla. Olen huolissani erityisesti niistä nuorista, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Tämä on yksi keskeinen politiikkahaaste, kun tavoittelemme Pohjoismaiselle tasolle nousevaa työllisyyttä.

Hyvät kuulijat, 

Olen nyt käynyt läpi välähdyksiä tähän päivään ja tulevaisuuteen yrittäjyyden, omistamisen ja tekoälyn kautta. Ne ovat kaikki suurissa rooleissa isossa tarinassa. Lisäksi tehtävämme on huolehtia, että sosiaalinen liikkuvuus säilyy yhteiskunnan kehittymisen moottorina.

Siihen tarvitsemme kaikille tarjolla olevaa maksutonta koulutusta - varhaiskasvatuksesta sinne saakka mihin kyvyt riittävät. Koulutuksen alueellisesta saatavuudesta huolehtiminen on myös tärkeää, jotta ihmisen synnyinpaikka tai perheolot eivät määritä hänen elämänsä suuntaa lopullisesti.  

Olemme onnistuneet Suomessa luomaan markkinatalousmallin, jossa yhdistyy taloudellinen tehokkuus, ympäristön suojelun korkea taso ja sosiaalisen oikeudenmukaisuus. Pidetään näistä kiinni niin menestymme jatkossakin.

Kiitän tästä tilaisuudesta osaltani ja toivotan hyvää seminaarin jatkoa sekä menestystä.

Mika Lintilä