Huoltovarmuuden tavoitteet: Lisää huomiota energiansaantiin, digitaalisuuteen, logistiikkaan ja kyberturvallisuuteen
Energiansaanti, digitaaliset palvelut ja logistiikka- ja väylästöratkaisut tulee turvata mahdollisissa vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Myös kyberturvallisuusuhkiin pitää varautua entistä enemmän. Hallitus päätti huoltovarmuuden tavoitteista 5.12.2018.
Huoltovarmuus tarkoittaa, että yhteiskunnan välttämättömät perustoiminnot voidaan turvata mahdollisissa vakavissa poikkeustilanteissa. Päätöksessä korostetaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta välttämättömien perusrakenteiden ja palvelujen turvaamista. Tähän niin sanottuun kriittiseen infrastruktuuriin kuuluu sekä fyysisiä laitoksia ja rakenteita että sähköisiä toimintoja ja palveluja.
Yritykset, kunnat ja kolmas sektori ovat tärkeitä huoltovarmuuden toteuttajia
Kriittiseen infrastruktuuriin kuuluvat muun muassa energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät, liikenne- ja logistiset palvelut, digitaalisen yhteiskunnan tietojärjestelmät sekä viestintäverkot ja -palvelut, maksu- ja arvopaperiliikennejärjestelmät, turvatut paikannus- ja aikatietojärjestelmät sekä vesi- ja jätehuolto.
Kunnilla on keskeinen rooli varmistaa yhteiskunnan huoltovarmuus ja peruspalvelut paikallisesti. Kuntien rooli korostuu kriittiseen infrastruktuuriin, väestön toimintakykyyn ja henkiseen kriisinkestävyyteen liittyvissä tehtävissä.
Päätöksessä korostetaan myös yritysten tehtävää huoltovarmuuden toteuttajina. Suomalaisen teollisuuden toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn varmistaminen on huoltovarmuuden perusta. Valtion tulee edistää huoltovarmuudelle kriittisen teollisuuden tuotannon, tarvittavan osaamisen ja tuotekehityksen sekä tutkimuksen säilymistä Suomessa.
Kolmannella sektorilla on huoltovarmuustyössä tärkeä osa valistaa kansalaisia ja olla viranomaisten apuna poikkeustilanteissa.
Turvallisuusympäristö on muuttunut
Edellinen päätös huoltovarmuuden tavoitteista annettiin viisi vuotta sitten. Sen jälkeen turvallisuustilanne maailmalla ja Suomen lähialueilla on muuttunut ja kiristynyt.
Huoltovarmuudessa korostuu entistä enemmän kansainvälinen yhteistyö. Esimerkiksi kybertoimintaympäristön uhat ja hybridivaikuttaminen ovat luonteeltaan valtioiden rajat ylittäviä. Myös ilmastonmuutoksesta johtuvat uhat, suuret väestöliikkeet, tartuntataudit ja säteilyonnettomuudet vaativat tiivistä kansainvälistä yhteistyötä.
Huoltovarmuuden kehittäminen ja varautumisen yhteensovittaminen kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle, ja kaikki ministeriöt kehittävät huoltovarmuutta omalla toimialallaan. Huoltovarmuutta kehittää ja ylläpitää Huoltovarmuuskeskuksen johdolla huoltovarmuusorganisaatio, jossa ovat mukana viranomaiset, yritykset ja kolmas sektori.
Päätös on syntynyt laajan valmistelun sekä kuulemiskierroksen tuloksena. Huoltovarmuuden tavoitteet määritellään noin viiden vuoden välein.
Päätös on luettavissa tem.fi/paatokset
Lisätiedot:
kaupallinen neuvos Tomi Lounema, TEM, puh. 029 506 2697
neuvotteleva virkamies Henri Backman, TEM, puh. 029 506 3581